15.4.2017

Vaaleanharmaat verhot

Ikkunaremontin myötä meille hankittiin uudet verhotangot. En muista millään, minkälainen viritys meillä oli silloin, kun koti ostettiin hieman alle kolme vuotta sitten. Ennen muuttoa remontoimme pinnat ja poistimme ylimääräiset listat jne. katosta. Käsittelimme silloin myös katon valkoiseksi sekä laitoimme hieman koristeellisemmat kattolistat. En halunnut remontoida asuntoa liian moderniksi sisältä, sillä talo on kolmekymmentä vuotta vanha. Uusien verhojen myötä olohuoneen tyyli alkaa olla nyt sitä, mitä olen koko ajan hakenut: ajaton, klassinen ja hitusen moderni.



Sisustus tuntuu nyt enemmän kokonaiselta ja enää puuttuu vain hieman vanhaa. Musta piano sulautuu kokonaisuuteen upeasti ollen hyvä pari tummanharmaalle sohvalle. Ilmettä täytyi keventää Kartellin sohvapöydällä sekä käsinojaisella tuolilla, jotka molemmat ovat pitkäaikaisia haaveita. Minulle oli alusta asti selvää, että haluan vaaleat, luonnonsävyiset verhot. Puhtaanvalkoiset verhot voisivat sopia talviseen sisustukseen, mutta ennemmin valitsisin luonnonvalkoiset verhot täydentämään maton pariksi. 


Vaaleansävyinen värimaailma on yksi mitä en vaihda. Olen vuosia ihastellut valkoisia koteja, joissa on rohkeasti ja taitavasti käytetty kirkkaita värejä. Kokeilin joskus värejä lastenhuoneessa, mutta se ei koskaan oikein tuntunut luontevalta. Päätin, että nyt noudatetaan parhaimmalta tuntuvaa linjaa ja se tarkoittaa ylimääräisen karsimista ja keskittymistä miellyttäviin yksityiskohtiin. Niinpä olen jättänyt meille parhaimmat palat ja hankintoja pohdin edelleen pitkään.



Verhot on hankittu Ikeasta ja ovat oikeastaan pimennysverhot. Meillä on ennenkin ollut samantyyppiset verhot, mutta erityyppisellä kiinnityksellä. Nämä ovat todellinen low budjet löytö, eli verhopari lähtee alle 30 eurolla hyllystä. 



Koti on nyt lämmin ja kutsuva, tyylikäs ja sopivan kotoisa. Verhot tuovat ripauksen sitä arvokkuutta ja tunnelmaa, mitä olen hakenut. Minulla on tyttöjen kanssa neuvottelut meneillään, että saisin ruskean vintage-lipaston alakertaan. Aika heikolta näyttää, sillä lipasto on täydellinen heidän huoneeseensa ja minulta puuttuu paikka alakerrasta. Missään ei siis ole varsinaista lipaston mentävää paikkaa, vaikka siis asettaisin sen tuonne television ja verhojen väliin nurkkaan. Taitaa olla tuollaisenaan liian suuri eli uuden vanhan sivupöydän etsintään!






14.4.2017

Easter Feast | Juhlan aika

Pääsiäinen on otettu meillä ilolla vastaan, kuten kuvista näkyy. Ajattelin paneutua itse pääsiäisteemaan tuonnempana tai sitten en. Suunnitelmat eivät ole aivan edenneet postaustahdin suhteen, mutta pakko se on myöntyä terveyden eteen. Sairastan aurallista migreeniä ja se lamauttaa toisinaan moneksikin päiväksi. Käytännössä hiljainen ja hämärä huone on paras, kaikkea valoa ja ääntä on vältettävä. Se on yksi syy, miksi kodin täytyy olla neutraali ja rauhallinen visuaalisessa mielessä. Liialliset aistiärsykkeet (esim. valot) laukaisevat migreenin hyvin herkästi. Aivan sairastelupostaukseksi ei pitänyt nyt ryhtyä, vaikka toki sairaus rajoittaakin elämää toisinaan todella paljon. Nyt on onneksi monta vapaapäivää ja ehtii latautua sekä kaunistaa ruokapöytää. 




Tavaranmäärän kaventuessa päätin ottaa ruokakomeron tehokäyttöön. Olohuoneessa ei säilytetä enää ollenkaan maljakoita tai kynttilänjalkoja, vaan suurin osa somisteista on ruokakomerossa. Sivupöydän laatikoissa ovat edelleen hopeoidut juhla-aterimet, tuikut sekä tuoksukynttilät. Muuten pöytäkynttilät, maljakot, lasimaljakot ja muut ovat joko joulutavaroissa tai ruokakomerossa. Toimii mielestäni mainiosti! Kun kaikki on yhdessä paikassa, niin näkee jo silmäyksellä mitä valitsee. Tavarat mahtuvat hyvin paikoilleen, sillä meillä on aina monta asiaa käytössä. Kaikella on suurinpiirtein paikkansa ja esimerkiksi silloin, kun suuri Aalto vaasi on käytössä, paikalle mahtuu jokin muu maljakko tai kaksikin. Kynttilöitä en enää varastoi kovin paljoa, vaan ne kuluvat siitä  hiljalleen pois. Jollain tapaa pidän varastoinnissa todella paljon ja kaikki on täällä hyvin paikoillaan.




Rakastan erilaisia kattauksia ja omassa kodissa tykkään pitää kaiken hyvin yksinkertaisena. En osaisi loihtia kotiimme kovin runsaita asetelmia, mutta työn puolesta olen päässyt toteuttamaan kaikenlaista. Nykyään hommat ovat muuttuneet ja nautin kotona näistä pienistä asioista, kun pääsee sommittelemaan ja asettelemaan haarukoita. 



Pupujahtia eli suklaamunien etsimistä on luvassa vielä pyhien aikana, kyläilyä ja kaikenlaista, joten toivotan teille kaikille

Mukavaa pääsiäisen aikaa!





12.4.2017

Kevyempää kevääseen

Keväisemmät ja lämpenevät ilmat ovat houkutelleet keventämään myös vaatetusta. Olen ollut hieman pettynyt kauppojen tarjontaan, joka tuntuu keskittyvän aivan johonkin muuhun kuin oman tyylisiini vaatteisiin. Olen etsinyt jo pitkään itselleni tietynpunaista trenssiä, mutta se tuntuu aivan mahdottomalta tehtävältä. Pari vuotta vanha nude trenssi on varma klassinen valinta, mutta olen haaveillut jo pidemmän aikaa mieleeni pinttyneestä, naisellisesta takista. En ole nähnyt sellaista takkia katukuvassa tai oikeastaan missään, vaan minulla on mielessä niin klassinen malli, että aivan varmasti jossain päin maailmaa on sellainen myytävänä. Ja tietysti mallin lisäksi sävyn täytyy olla oikea. Lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän aikana olen löytänyt pari muutakin takkia ja toinen niistä on nousemassa jo lemppariksi ennen yhtään käyttökertaa. Voiko tämä olla edes mahdollista?



Tämä on hieman lyhyempi malli, mikä sopii kevääseen ja erityisesti kesään mainiosti! Väriensä puolesta (mustavalkoinen) on yhdistettävissä niin neutraalimpaan kuin värikkääseempään alaosaan. Tummansininen, helmen valkoinen tai kirkas väri tekee kokonaisuudesta todella keväisen!






Odotellaan vielä hetki säiden lämpenemistä ja sitten pääsee kevyemmät käyttöön! Korkkareita toki olen jo ehtinyt käyttää autolla liikkuessa, mutta trenssi on vastikään nostettu odottelemaan lämpimämpiä ilmoja. Niitä odotellessa!


5.4.2017

Allergiaperheen pääsiäinen

Kevään tuleminen on valonpilkahdus pimeän ajanjakson päätteeksi, mutta aina sen saapuminen ei herätä vain iloisia ajatuksia. Moni allerginen kiroaa esiin puskevia lehtiä sekä siitepölyä, mikä alkaa kantautua euroopasta jo hyvissä ajoin, vielä kun Suomessa on lunta maassa. Siitepölyallergia voi myös tuoda esiin ruoka-aineallergioita tai pahentaa tilannetta entisestään. 

Meillä on allergiaperhe ja olen tuonut asiaa blogissa aika vähän esille. Tiedän, että aihe puhuttaa laajasti sekä yhtä kaikki mielipiteet, käsitykset sekä tutkimukset vievät ajattelua moneen suuntaan sekä ääripäihin. Aiheen arkuudesta ja vaikeudesta huolimatta haluan kirjoittaa aiheesta, joka on koskettanut meitä jo yli seitsemän vuotta. Olen itse epätoivoisena äitinä etsinyt tietoa joka puolelta, lukenut tutkimuksia sekä kaivannut tukea ja ymmärrystä asiaan. Usein turhaan. Oman kokemukseni mukaan allergiaan suhtaudutaan nihkeästi ja monesti sen vaikutusta arkeen ja elämään ei ymmärretä. Olen monesti joutunut kuulemaan vähättelyä tai sitä, että miksi asioista tehdään vaikeaa? Tämä on aivan totta - osittain. Asioista voi aina tehdä vaikeita, mutta niihin ei aina voi vaikuttaa niin paljon kuin haluaisi. Yksinkertaisesti halu ei aina tee asioista aina yksinkertaisia. Usein siihen tarvitaan erittäin paljon resursseja: rahaa, aikaa, tekijöitä, ajattelutyötä, ideointia, pohdintaa, suunnittelua, toteutusta, muokkausta, arviointia ja uudelleen jalostamista. Ja puhun nyt ylipäätään ruoka-aineallergioiden tuomista haasteista arkeen. Meidän perheessä mieheni on ainoa, jolla ei ole ruokarajoitteita. Molemmilla lapsillamme on hieman toisistaan poikkeavat allergiat, sekä minulla itselläni on myös hieman erilainen ruokavalio - tosin usea ruoka käy kaikille, jos resurssit ovat kunnossa. Yleensä näistä oleelliset ovat raha ja aika. Tietoa kyllä riittää (maailma täynnä ja tietysti netti) ja tässä vaiheessa myös kokemusta.

Miksi allergisen elämä on vaikeaa tai haasteellista?

Tässä kohtaa moni pohtii, miten se voi olla vaikeaa? Usein vastaan, että siihen on useita syitä. Yksi, mikä on tärkein on se, että lapsemme saisivat mahdollisimman monipuolista ruokaa. Lapset ovat siis moniallergisia ja ruokavalio on ollut hyvin kapea pienestä pitäen. Viljat eivät käy, toiselle sopii peruna ja ruis, toiselle ei. Nämä ovat hyvin olennaiset osat suomalaista ruokakulttuuria ja en tahdo toisen jäävän paitsi siitä, mikä toiselle sopii. Toisinaan tämä aiheuttaa ristiriitoja, sillä toinen saa syödä monipuolisemmin. Eroavaisuuksia löytyy myös juureksisssa, kasviksissa ja hedelmissä: osaa on saatu kurottua ja mm. kaikki marjat sopivat molemmille! Ette arvaakaan, kuinka iso merkitys tällä on ollut. On tietenkin sydäntä särkevää, kun lapsi kysyy miksei hän saa? Niin, miksei? Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa ja lapsen ymmärryskyky asian kokonaisuuden hahmottamiseksi on myös vielä kehittymässä.

Miten ruoka-aineallergiat näkyvät arjessa?

Meillä ne näkyvät monin tavoin. Vilja-allergia aiheuttaa suurimmat menoerät sekä haasteet, mutta rahalla ja vaivalla saa. Toisaalta monipuolisuus jää laihaksi, sillä suurin osa kaikesta tuoreesta on pois ruokavaliosta lasten kohdalla. Juureksista on muutama vaihtoehto, hedelmistä sopii jo viisi sekä kaikki marjat ovat ruokavaliossa. Maitoallergiat ovat poistuneet ja kananmuna on käynyt aina. Tuo maidon saaminen ruokavalioon olikin lottovoitto ja ehkä yksi suurin erävoitto tähän saakka! Lähestyvä pääsiäinen on lapsille nyt muutakin kuin pahviset munat. Äidin takia nimittäin vitsatkin ovat pannassa ja oksiin ei voi edes äiti koskea.

Yleisesti ottaen pyrin tekemään kaikille samaa ruokaa, mutta useita vuosia kokkasin lapsille ruuan ja me vanhemmat närpimme jotain vasta myöhään. Lasten kasvettua aikaa on nyt enemmän ruuanlaittoon ja nykyään teen 2-3 erilaista lämmintä ruokaa tai yhden lämpimän ruuan ja 2-3 erilaista energialisäkettä (juuri tytön peruna-allergian takia). Tuntuu, että tuota perunaa laitetaan aivan jokaiseen asiaan: suurusteisiin, pastoihin, leipiin, näkkäreihin ja mitä ikinä vain voi keksiä! Yleensä siis gluteeniton sopisi, mutta näihin lisätään hyvin usein kauraa, vehnätärkkelystä tai perunaa. Jo pienet määrät vaikuttavat ja se on yksi syy, miksi on vaikea löytää sopivia tuotteita. Tässä kohtaa voin vain kiitellä itseäni, että minulla on alan koulutus ja työkokemusta dieettiruokien valmistamisesta! 


Lähestyvä pääsiäinen aiheuttaa allergisten lasten keskuudessa hieman närkästystä. Siitepölyallergiat nimittäin kuormittavat kevät- ja kesäsesonkia aina tuonne syyskuulle saakka. Vaikka aloitamme esilääkityksen jo helmikuun alussa, niin oireilta on mahdoton välttyä. Vuosi vuodelta oireet ovat myös menneet pahempaan suuntaan. Ennen siedettyjä pajukoreja ei voi tuoda meille sisälle. Myös mitään oksia tai useimpia kukkia - sillä sain hiljattain äkillisen allergiakohtauksen. Olen aikaisemmin harmitellut, etten siedä useita joulukukkia, mutta nyt on sanottava hyvästit myös kaikille pajutuotteille. Saan hyvin herkästi kurkun turpoamaan pahasti, joten asian kanssa ei ole leikkimistä. Lasten takia harmittaa älyttömästi, mutta eiköhän me jotain keksitä tilalle?



Olen yrittänytkin etsiä pajunkissojen tilalle jotain muuta, mutta mistään ei löydy järkeviä oksia muovisina. Vaihdoin viime vuonna tuoreita kukkia muovikukkiin, sillä yksinkertaisesti allergiaoireet alkoivat pahentua. On edelleen muutamia kukkia mitä siedän, mutta nyt en uskalla ottaa riskiä monen lajikkeen kanssa. 

Lapset sietävät pajunkissojen kosketusta, joten saavat askarrella isänsä kanssa niitä terassilla. En tiedä vielä, miten homma kannattaisi toteuttaa järkevästi? Koristeiden teko valmiiksi sisällä ja sunnuntaina niiden kasaus, jos ilma onkin kostea? Niitä ei nimittäin voi tuoda yhtään sisälle edes yöksi varastoon. 


Pajukori vaihtui nyt tällaiseen vähän modernimman malliseen, mihin toki mahtuukin paljon enemmän eli luultavasti molempien virpomispalkat. Edelleen pohdin, mihin laittaisin meidän perinteiset pinkit koristemunat roikkumaan, sillä meillä on monena vuonna ollut nämä yhdet koristeet esillä.



Pääsiäisruohot meille tulee, sillä niissä ei pitäisi olla mitään. Ohraa en voi tietenkään laittaa, mutta perinteiset nurmikot yritetään kasvattaa. Ja hyvin pian, niissä tuntuu kuitenkin menevän oma aikansa. Sivupöydälle on tulossa hieman pääsiäissuklaata, jonka kanssa saa olla tarkkana. Kaikki eivät tiedä, mutta todella moni suklaa voi sisältää vehnää tai vehnän jäämiä. Tämä on tullut meillekin yllätyksenä ja ne epätoivon hetket ovat inhottavia, kun pohtii mistä oireet ilmaantuvat? Suolioireisella lapsella oireet voivat ilmetä vasta muutaman päivän päästä, mutta lähes poikkeuksetta ensioireet ilmaantuvat meille kaikille jo hyvin pian, kymmenen minuutin kuluessa iho-oireina.


Pääsiäiskuva meiltä viime vuodelta.

Ruoka-aihe ei nyt oikein tullut esiin tämän enempää pääsiäisen kohdalta, mutta voisin kirjoitella aiheesta lisää jos ehdin. Sopivia reseptejä ja ideoita ei koskaan ole liikaa! Pääsiäiskattaus on tietysti yksi osa tunnelmaan virittäytymistä, eli siitä ainakin ideoita tulossa vielä lisää.

Mukavaa keskiviikkoa!