24.1.2017

KAUNISTA KATTAUKSEEN

Pieni vaivannäkö on joskus paikallaan, jos tahtoo helliä visuaalista persoonaa. Tunnistan itseni tästä. Minulla on tietynlaisia rutiineja, jotka tuntuvat niin itsestään selviltä, ettei niitä aina edes tiedosta. Yksi tällaisista asioista on musiikin kuunteleminen. Meillä soi lähes aina taustalla musiikki ja yksi päivä tyttäreni kysyi miksi? Miten niin miksi oli ensimmäinen ajatukseni. Musiikki kuvastaa tunnetilojani ja tuo siihen täyteläisyyttä. Kuuntelen laajassa skaalassa lähes kaikkea musiikkia, vähiten ehkä urku- tai hevimusiikkia. Tai no en ehkä kuuntele näitä kahta edellä mainittua ollenkaan. Itselleni mieluisimmat kuunneltavat löytyvät kuitenkin pianomusiikin, jazzin ja vanhojen levyjen joukosta. Spotify on nykyajan pelastus ja mitä tekisinkään ilman sen monipuolista maailmaa?


Yksi mieluisimmista rauhaisista askareista minulle on ruuanvalmistus ja pöydän kattaminen pitkän kaavan mukaan. Teemme usein mieheni kanssa yhdessä ruokaa lasten leikkiessä ulkona. Kuuntelemme silloin jotain rentoa musiikkia, kuten jazzia tai hyvää soittolistaa. Mieheni on musiikin suhteen kaikkiruokainen, mutta minä nirsona vaadin aina tilanteeseen ja fiilikseen sopivaa soitettavaa. Rakastan klassista musiikkia hyvin pitkälle soitto- ja balettiharrastuksen myötä, joten Bach, Mozart ja muut klassikot ovat omalla listallani - erityisesti yksin ollessani kotona. Ehkäpä juuri siksi rakastin niin kovin myös Frozenia ja Christophe Beckin upeaa musiikkia?


Musiikin valinta aterioinnin yhteyteen ja sitä edeltävään aikaan on tärkeä valinta. Tyttäreni oli saanut tästä kysymyksiä ja ihmettelyjä, miksi kuuntelemme musiikkia. Meille se on niin luonnollinen asia, etten ole edes osannut ajatella muuta. Tietenkään meillä ei aina soi rallatukset, jos se jotakuta häiritsee tai tarvitsee rauhaa. Luulen, että se on lapsillekin luonnollista - ovathan he tottuneet siihen jo pienestä pitäen. Ja toisaalta, musiikki soi meillä aina taustalla riittävän vaimeasti. Niin, mitä vastaamaan lapselle? Ilmeisesti "koska tykkäämme" ei riittänyt vastaukseksi, täytyy kehittää jotain uskottavampaa. Eikö musiikki rentouta ja sovi mielenkohottajaksi tai tunnetilan voimistajaksi. Niin, tässäpä pohdittavaa.

Rauhalliset ja tyhjät viikonloput ovat onnen omiaan tällaiselle rentoutumiselle eli herkulliselle aterialle, kauniille kattaukselle ja hyvälle musiikille. Tine k:n servetti on täydellinen leipäkorille, josta on uupunut liina. Kustannustehokkaana naisena olen aina ostanut vain tarvittavan määrän liinoja ja yksi jää ilman, mikäli leipäkoriin laitetaan alunen. Ja trust me, olen niin turhamainen ihminen että se liina pitää olla. Paperiservettiin jää pohjat kiinni.


Mitä kattamiseen tulee, niin somisteilla on väliä. En ole koskaan tykännyt kovin runsaista koristeluista, vaan yksinkertaiset ja riittävän näyttävät yksittäiset kukat tai kynttilät ovat olleet fine.  Jos olet lukenut blogiani pari postausta taaksepäin, olet ehkä huomannut, että olen viime aikoina ostanut aika paljon kynttilöitä. Eräs pitkäkestoinen suosikkini on kuitenkin jäänyt kokonaan käyttämättä.

Suosikkituoksuni Tinekhomen mallistosta on tämä Fig. Siinä on pehmeä ja raikas tuoksu, pitäisi malttaa poltella pois. Tinen joulukynttilöissä oli myös samettiset tuoksut ja kehtaan tunnustaa, että minulta on vielä viime vuottakin edeltävän joulun tuoksukynttilä polttamatta. Aivan uutena.


Tässäpä oli ajateltavaa jälleen musiikin (ja kattauksen) saralta.
Tulevana viikonloppuna suuntaamme valmiiseen pöytään, joten herkulliset ruokakuvat siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Onnea on kokin oma puoliso, joka jaksaa yrittää ja kokeilla. Ei se päämäärä, vaan se matka.

Antoisaa päivää, juuri Sinulle!



23.1.2017

PIANON PAIKKA, OSA II

Kulunut viikonloppu oli melko erilainen, mihin olemme tottuneet. Ainakin, jos on uskominen miestäni. Sain kuulla nuo sanat useaan kertaan. Pieni totuuden siemen niissä kyllä piilee, sillä olimme koko lauantain liikenteessä ja toimittamassa erilaisia juoksevia asioita. Nyt on varattu lastenvaatekirppikselle pöytä, tutkailtu vessan remppaan vaihtoehtoja ja hoidettu muita asioita. Oli oikeastaan aika virkistävää tehdä jotain erilaista, kuten ajella autolla ympäri kotikuntaa. Totesimme myöhään iltapäivällä, ettemme taida koskaan oikein tottua pääkaupunkiseudun välimatkoihin. Olemme molemmat kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja yleensä välimatkat ovat ihan oikeasti mitattavissa muutamissa minuuteissa. Täällä täytyy varata koko ilta yhdessä paikassa käymiseen! Jotain siis kaipaan toisinaan todella paljon kotikaupungistani. Ajankulun arvioiminen on vaikeaa ja usein puolen tunnin hommaan meneekin kaksi. Ajomatka saattaa venyä kolminkertaiseksi ja kymmenen vuoden aikana emme ole siihen tottuneet. Aikataulujen noudattaminen onnistuu kyllä työpäivinä, mutta monessa kohtaa aikaa kuluu uskomattoman paljon.


Sunnuntaina meillä olikin tiedossa aivan toisenlaista ohjelmaa. Sen siitä saa, kun puhuu ääneen asioita. Olen pohtinut pianon paikkaa jo aika kauan ja reilun vuoden verran haaveillut sen siirtämisestä. Olemme mitanneet ja kokeilleet useita kertoja tilaa. Nyt vasta asian ääneen sanominen teki siitä hieman konkreettisempaa. Pianon siirtäminen ei todellakaan ole mikään pikkujuttu, vaan vaatii vähän vaivaa. Se on raskas elementti ja vielä vanhakin, lattian pilaamisesta puhumattakaan. Puulattia on mieheni silmäterä ja tietenkään en tahtoisi sitä mitenkään pilata. Alunperin oli epäselvää voiko piano ylipäätään tehdä painollaan lattiaan jäljet, mutta meillä on sitä varten suojat.







Olohuoneen ilme on nyt aivan ihana, oli vaikea kuvata kaikkia fiiliksiä tänne. Mieheni mielestä tila muuttui valoisammaksi ja avarammaksi. Minusta piano sopii paremmin uudelle paikalle ja korostuu edukseen. Sohva näyttää jättimäiseltä kuvissa, mutta kokonaisuus on toimiva. Vettä tulee lisää myllyyn, sillä meillä alkaa viikon päästä ikkunaremontti taloyhtiössä ja parin viikon päästä meilläkin pitäisi olla uudet ikkunat! Sen jälkeen voidaan asentaa verhotanko ja pääsen valitsemaan sopivat verhot. Mielessäni oli luonnonvaaleat, sävylliset verhot. En halua valkoisia verhoja, vaan jotain sävyä kehystämään leveää seinää. Sohvan taakse tahtoisin puolestani tason, mutta sitä on mittailtu jo niin monta kertaa ettei taida onnistua. Eiköhän tästä tule aika hyvä, kun saadaan uudet ikkunat paikoilleen!







18.1.2017

MITEN SISUSTAISIN LAPSILLE OMAT HUONEET?

Haaveet suuremmasta kodista saavat uudenlaiset mittasuhteet, kun asiat alkavat konkretisoitua. Vielä emme ole myymässä tai muuttamassa mihinkään, mutta vanhana lukijana saatat ehkä muistaa, että olen joskus kirjoittanut uuden kodin projektin olevan paljon pidempi kuin tähän astiset. Olemme muuttaneet aina pätkän jälkeen suurempaan kotiin ja asumismukavuudet ovat kasvaneet pikkuhiljaa. Olemme rakentaneet mieheni kanssa yhteistä elämää jo opiskelija-asunnosta saakka. Tosin se oli lyhyt pätkä, mutta ensimmäinen yhteinen kotimme oli pienisuuri yksiö. Sanon tämän siksi näin salaperäisesti, että silloin se tuntui jättikokoiselta, mutta nykyään se taitaa olla vain pieni koti. Yhteistä matkaa miettien tulee joskus pohtineeksi sitä, miten paljon on vaatinut työtä elämässä saavuttaa kaikki se, missä nyt elämme. Ja tarkoitan sillä meidän perhettä, työtä ja kaikkea sen ympärillä olevaa. Nyt olemme meidän onneksemme siinä pisteessä, että suunnittelemme uutta ja  ajattelin raottaa teille hieman lastensisustuksen maailmaa. Tai oikeastaan minun ajatusmaailmaa.

Etsiessämme nykyistä kotiamme meillä oli melko tarkkaan määritelty reunaehdot. Etsimäämme ei vain oikein löytynyt ja sijainnin takia olimme valmiita tinkimään huonemäärästä. Nykyinen lastenhuone on todella suuri ja sinne mahtuisi kyllä kolmaskin lapsi asumaan. Nykyinen järjestys on toiminut tässä elämänvaiheessa, missä on tapahtunut kaikenlaista. Asiat eivät mene tälläkään kertaa aivan suunnitellusti, mutta onneksi elämä ei ole niin vakavaa. Olemme hyvin varautuneita ainakin henkisellä tasolla ja nykyinen koti antaa meille aikaa vielä paljon. Silti on hyvä elää jonkinlaisten suunnitelmien kanssa ja jos nyt totta puhutaan, niin ainahan sitä haaveilee "jostain" eli minun tapauksessani isosta talosta tai vanhasta upeasta kattohuoneistosta keskustan ytimestä. Elämä on kuitenkin kompromisseja ja uskon, että olemme pystyneet aika hyvin niihin. Toteutamme haaveita yksi kerrallaan ja matkahan tässä on tärkeintä. Loppujen lopuksi yhteinen taival elämäni puolison kanssa on juuri se mitä haluan. Paikalla ei ole niinkään väliä.

Lapsia nämä suunnitelmat uudesta kodista kutkuttavat paljon. Tytöt ovat haaveilleet jo pitkään omista huoneista ja painostuksesta huolimatta nykyinen koti ei ole vielä myynnissä. Haaveilu on kuitenkin mahdollista ja tytöt ovat innostuneet piirtämään pohjapiirrustuksiin mieleistä huonetta. Tämä sai tuulta siipien alle koulussa olleen oppitunnin jälkeen ja sen jälkeen mama on saanut piirrellä kaikenlaisia pohjia neideille. En siis ole yksin suunnitelmieni kanssa!

Yhteinen huone ei aina ole niin helppo juttu kuin voisi kuvitella. Omaa tilaa tarvitaan ja kuitenkin kaikki on yhteistä ja jaettava. Opettaa ja antaa hyviä eväitä elämään. Kasvu ja itsenäistyminen tuo kuitenkin haasteita ja kaverien yökyläilyt on vaikea toteuttaa. Leikit onnistuvatkin kesällä parhaiten, kun leikkitila laajenee ulos. Sisäleluja ei talvella oikeastaan voi viedä ulos, mutta kesällä ponileikit voi hyvin järjestää vaikka terassilla. Yleensä tytöillä on aina samaan aikaan kaverit ja molemmat tahtovat kotiin. Ovat myös samaan aikaan kavereillaan. Tämä on välillä hyvin haastavaa, mutta hyvin asiat kuitenkin sujuvat.

Lapset saavat kuitenkin melko todennäköisesti jossain vaiheessa omat huoneet ja se voi olla enemmin kuin huomaammekaan. Siksi olen keräillyt ideoita pinterestiin sekä koneelleni. Koska kyseessä ovat lastenhuoneet, on huomioitava myös ikäkehitys. Tytöt eivät ole enää kovin pieniä ja nuorempikin aloittaa syksyllä koulun. Siksi yritin pohtia sisustusta ajattomuuden kannalta ottaen toiveet ja haaveet huomioon.

IDEAS FOR A LITTLE PRINCESS


Nuoremman huone olisi vaalea ja raikas, moderni ja ajaton. Hän rakastaa vaaleanpunaista ja lisäisin sitä hyvin maltillisesti, sillä lelut tuovat sitä kaivattua väriä hyvin paljon. Hän tarvitsee myös pian läksyjentekopaikan eli koulupöytä ja -tuoli olisivat hyvin olennaiset. Tekstiilit olisivat neutraalit ja sopivat ympärivuoden sekä kestäisivät myös aikaa. Tyttö fanittaa oikeastaan vain pehmolelujaan, joten mitään erityistä teemaa "Frozen" - tyyliin laittaisi. Pienen tytön tyyli on helppo päivittää esimerkiksi printtien ja esineiden kautta, tekstiilit ja yksittäiset väriläiskät piristävät hetkessä ilmettä.

IDEAS FOR A LITTLE STAR


Toinen tyttäremme täyttää alkusyksyllä yhdeksän. Hänen tyylinsä on aivan erilainen ja tärkeänä ohjenuorana onkin jo ei kokovalkoista huonetta. Hänelle sopii selkeät värit, kuten punainen, metsänvihreä, puhdas valkoinen ja hopea. Hänen huoneeseen tulisi selkeä ja rauhallinen tyyli. Hänelle olisi tärkeää saada rauhaisa lukunurkkaus, sillä lukemista rakastava neitokainen linnoittautuu aina milloin minnekin - lukemaan ja tahtoisin suoda hänelle oman kauniin lukunurkkauksen. Sellainen heillä jo nyt onkin, mutta siitä puuttuu vain valot (ei ole vielä tehty pistorasiaa). Värimaailma vastaa nyt hyvin hänen pukeutumistyyliään ja ne kulkevat minusta pitkälle käsikädessä. Kaiken ei tarvitse olla uutta, sillä combo, tähti ja ferm living - kori meiltä jo löytyvät. Seinälle laittaisin omia kuviani ja mahdollisesti perhekuvia. 

Pohdin, kumman lapsen huone olisi helpompi laittaa. Vastaus on helppo, vanhemman. Hänen tyylinsä ovat niin lähellä omiani, että voisin helposti lainata hänelle meidän huoneesta kalusteita. Nuoremman huone vaatii enemmän tytön osallistumista, sillä hän on hyvin tarkka. Vaikka kuvittelen onnistuvani hyvin, on hänen silmänsä erityistarkka. Lienee tässä äitiinsä tullut.

Kummallekaan tyttärelleni en hankkisi sellaista, josta hän ei pidä. Esimerkiksi kokovalkoinen huone on täysin poissuljettu ainakin tämänhetkisten toiveiden suhteen. Kokovalkoisella tarkoitan sitä, että mikäli pinnat ovat valkoiset, kalusteiden täytyy olla myös jotain muuta. Väriä, kontrastia, matto ja tekstiilit. Tosin miljoonat legot pitävät huolen siitä, että huone on täynnä värikkäitä osia. Oikeastaan minusta vaalea pinta toimii silloin hyvin pohjana. 

Näiden ajatusten pohjalta jatketaan siis viikkoa eteenpäin. Vessarempan pohdinnat sen kuin kiihtyvät ja tulevana viikonloppuna yritän päästä kurkkaamaan valikoimia! Yläkerta onkin totaalisen kaaoksen vallassa, sillä lastenvaatekirppis kutsuu pian. Mukavaa iltaa!



17.1.2017

SUUNNITELMIA VESSAN PINTAREMONTTIIN

Yläkerran vessan pintaremontti tulee ajankohtaiseksi ensi kuussa, mikäli kaikki menee suunnitellusti. Emme ole tehneet vielä mitään hankintoja tai varauksia, mutta ainakin osa kaavailluista asioista pitäisi pystyä tekemään aikataulussa. Meidän kodissa on remontoitu kylpyhuone ja molemmat vessat ennen tänne muuttoa. Kaikki valinnat eivät kuitenkaan ole menneet aivan nappiin, joten ajattelimme tehdä pientä pintafiksausta. 

Pintaremonttia on suunniteltu enemmän ja vähemmän muutostamme saakka ja onhan se piru vieköön ollut välillä rassaavaa kumartua pesemään käsiä lasten tasolle. Mieheni haaveilee maalaavansa lattiakaakelit ja aikoo selvittää mahdollisuudet lattian ehostukseen. Itse odotan enemmän uutta peilikaappia, valaistusta sekä allaskaappia. Pieni tila ei paljoa kaipaa, mutta kaiken tarpeellisen on mahduttava fiksusti. Juuri siksi ajattelin ostaa meille Ikean kaksiovisen peilikaapin, vaikka se täyttääkin seinätilaa aika paljon. Pientä muutakin säätöä on tulossa ja teen vielä ennen remonttia lähtötilanteesta postauksen.


Vasemmalla näet ideoitamme seinälle. Tilassahan on tehty vesieristystyöt ja periaatteessa maalaaminenkin riittäisi. Tahtoisin kuitenkin tuoda sitä jotain myös tänne, joten pohdiskelin ideoita. Yksi mahdollinen ajatus olisi laittaa liuskekivilaattaa tai kiviseinän - tyyppinen ratkaisu allaskaapin taustalle. Pidän kovasti ajatuksesta, mutta en ole vielä aivan varma, mitä on saatavilla. Yksi vahva ratkaisu on laittaa lasilevyt taustalle tai marmorilevy. Tämä on minun suosikkini. Marmorista tulisi myös pieni taso sekä hylly takaseinälle. Lasilevy on tällä hetkellä ykkösvaihtoehto, mutta kunnes pääsemme kurkkaamaan paikanpäälle valikoimia, voi olla mieli vielä muuttuu. Who knows?

Mietin jo hieman mattovaihtoehtojakin ja ostin Kodinykkösen loppumyynneistä kauniin vessanmaton, mutta se taitaa olla yläkertaan liian suuri. Lattialämmitys nimittäin hieman tulee jäljessä ja prakailee satunnaisesti. Not bad, but anyway. 

Kuvan allaskaappi on Ikeasta, mutta tarkempi malli tulee tässä. Arvatkaapa, onko tätä pienempää mallia odotettu jo melkein pari vuotta? No, meidän onneksi nyt niitä saa! Ja valkoisena, korkeakiiltoisena vielä.

Kuva: Ikea

Hanamalli on vielä auki, mutta mallia on katsottu jo toisaalta. Mitään superkallista en aio tilata, mutta Ikean hana ei kuulu pakettiin mukaan, niin on hyvä katsoa vaihtoehtoja muualtakin. Pideesuihkusta on käyty keskusteluja, mutta ollaan kallistumassa sellaiseen vaihtoehtoon ettei sellaista tule. Viereisessä huoneessa on kuitenkin pesutilat. Alakerran vessa on sitten toinen juttu.

Aikataulua on pohdittu niin, että toteuttaisimme remontin talviloman aikaan. Lapset ovat silloin lomalle ja itse en voi olla kotona. Miehellä sattuu olemaan vielä viikko lomaa (suunniteltu juuri talvilomaa ajatellen) ja mietittiin, että se olisi helppo tehdä silloin. Tarvitsemme työvoimaa putkitöihin, joten etukäteen täytyisi suunnitella ajankohta, jolloin voidaan olla paikanpäällä. Koska lomaan on vielä reilu kuukausi aikaa, niin ehdimme hyvin käydä suunnitelmat läpi ja hankkia tarvikkeet. Nyt vaan viemään suunnitelmat loppuun ja tsekkaamaan ajantasainen valikoima!




16.1.2017

MATTO MAKUUHUONEESSA

Mukavuuden tavoittelijana olen pitänyt makuuhuoneessa yleensä 1-2 mattoa kerrallaan, hieman maton koosta ja tilasta riippuen. Ostin ensimmäisen villamattoni jo 15-vuotiaana omaan huoneeseen ja ei siitä pääse mihinkään, että noustessa on mukava saada pehmoista jalan alle. Jos ei olisi käytännönhuolia, laittaisin kokolattiamaton yläkertaan.

Viikonloppuna tarjoitui tilaisuus kokeilla suurta mattoa makuuhuoneeseemme, kun olimme molemmat kotona. Suuret matot ovat niin raskaita, että sängyn alle mahduttaminen on kahden hengen hommaa. Olohuoneeseen saan yksinkin vaihdot tehtyä, mutta ahtaammat paikat ovat vaikeammat. Aikaisemmin meillä on ollut makkarissa vaalea yksivärinen matto (juuri nyt olohuoneessa) sekä raitamattoa olen sinne haaveillut. Näin kokeilussa kävi.




Ongelmaksi muodostui tämä kohta. Sängyn ja vaatekaapin väliin jää tyhjä neliö, koska matto ulottuu kaapin reunaan asti. Toinen juttu oli oven avaus ja sulkeminen - haasteellista mutta onnistuu. Näkymään varmaan tottuisi, mutta totta puhuen huone on hieman ahdas näin suurelle matolle.





Mitäs olet mieltä?
Toisaalta huone on ihan kiva, joskin vähän kolkko talviaikaan ilman mattoa.




Kesällä huone saa olla näin, siivoaminen on helpompaa ja viileä parketti tuntuu mukavalta jaloissa. Seuraavaksi käymme suunnittelemaan tarkemmin yläkerran vessaremonttia, sellainen olisi tulossa näillä näkymin talviloman aikaa ensi kuussa. Ollaan katseltu jo kalusteita ja hanoja, vähän oli seinustakin mietinnässä. Teen pian ajatuskarttaa tämänhetkisistä suunnitelmista.

Mukavaa viikon alkua!




13.1.2017

VINTAGE - LIPASTO LASTENHUONEESSA

Vihdoinkin sain napsaistua muutaman kuvan lastemme huoneesta. Tästä on yksi pieni ikuisuus, että olen ehtinyt ottamaan siellä valokuvia. Ei sillä, että siellä olisi mitään tapahtunut. Sama järjestys kesät talvet. Lipasto taitaa kuitenkin olla nyt tässä ihan uusi juttu, jotenkin se sopii minusta niin hyvin sänkyjen väliin. En ole keksinyt järkevämpää järjestystä sängyille, vaikka viimeeksi eilen sitä asiaa pohdin. 


Lipasto on tyttöjen mieleen, sillä halusivat huoneeseen muutakin kuin vaaleaa väriä. Vuosi sitten yhteistyön tiimoilta on näkyvissä vielä harmaa raita, mikä on ollut tykätty. Se kokoaa pitkän seinustan ja luo mitttasuhteet. Ihanteellisessa tilanteessa huonetta voisi jakaa lasisella tai läpinäkyvällä väliseinällä. Koska emme kuitenkaan ole jäämässä tähän pidemmäksi aikaa asumaan, luulisin ettemme suunnittele asiaa enempää. Toki ainahan voi haaveilla ja suunnitella!



Elämää nähnyt lipasto on saanut jo ajanpatinaa pintaansa ja oikeanpuoleinen vedinkin on ylimmästä laatikosta irti. Sain tämän edelliseltä omistajalta mukaan, mutta sopivien kannakkeiden löytäminen ei olekaan niin helppo nakki. Ajattelin, että helan voisi siihen kuitenkin vaikka liimata näön vuoksi. Kuulostaako ihan hölmöltä? Nyt kun joulukortit on otettu pois korttitaulusta, niin tuli tyhjän näköistä. Tytöt saivat aivan ihania kortteja tänä vuonna ystäviltään. Kauniisti leikattuja kuusia, rekiä ja perinteisiä kortteja. Voi joulunaikaa, kyllä se sieltä taas tulee. Sitä ennen saadaan odottaa kuukauden päästä koittavaa ystävänpäivää. Kuulin tänään paljastuksia, että olisi jotain yllätystä vanhemmille suunniteltu. No niin, katsotaan mitä ne keksivät. Mukavaa viikonloppua!


12.1.2017

PIANO SISUSTUKSESSA

Mustavalkoinen sisustus herättää monenlaisia ajatuksia. Se on aivan luonnollista ja mielenkiintoni herää aina, kun luen tai kuulen erilaisia näkemyksiä. Olen aina ollut suvaitsevainen ja reilu, antanut tilaa jokaisen omalle mielipiteelle. Siksi on niin mukava kuulla erilaisia kommentteja. Erilaisuus ja monimuotoisuus avartavat, antavat mahdollisuuksia eivätkä käy koskaan tylsäksi. Juuri sen takia olen hieman tuntenut tuskaa erään asian kanssa. Ei ole itsestään selvää, minkälaisia ratkaisuita olen milloinkin tehnyt. Olen tuntenut tuskaa, ärsytystä, suuttumusta sekä kiitollisuutta. Olen samaan aikaan vihannut ja rakastanut. Jo otsikon perusteella voit arvata, että puhun pianostani. Tuosta vanhasta rakkaasta kalusteesta, mikä on ollut osa elämääni jo yli 25 vuoden ajan. 

Aloitin pianon soiton jo alakoulussa. Pienenä. Kävin yksityistunneilla ja muistan edelleen sen tunteen, kun istahdin korkeaan mustaan penkkiin. Koskettimet tuntuivat viileiltä ja aivan liian suurilta pienille sormilleni. Opettaja oli hiljainen ja rauhallinen, tunnit kuluivat nopeasti. Nautin koskettimien äänestä jo ensimmäisestä kerrasta saakka. Siitä lähtien olen löytänyt soittamisesta rauhan. Hyvän olon tunteen. Jotain, mikä on niin täydellinen osa minua, ettei se koskaan kuole pois.


Minulle oli pitkään selvää, että haluaisin pianon joskus mukaani. Sitten, kun asun riittävän tilavassa kodissa. Niinpä piano tuli meille noin kuusi vuotta sitten. Aluksi olin tavattoman innoissani ja onnellinen. Pian tulin kuitenkin sellaisen seikan eteen, että piano ei sopinut meille. Se tuntui hassulta, sillä se on juuri minun tyyliseni ja täydellinen kaluste myös visuaalisessa mielessä.

Piano on haasteellinen kaluste sisustuksessa, sillä sen paikan valitseminen on tärkeää. Sitä ei noin vain siirretä. Muutenkin liikutteluun tarvitaan erikoisosaamista, mikäli haluaa säilyttää kalusteen arvon. Ainakin näiden vanhojen ja raskaiden esineiden kohdalla, jotka eivät rullaa kätevästi paikasta toiseen. Niinpä olin hieman kauhuissani, kun kuulin meidän kuivan sisäilman vahingoittaneen sen rakenteita. Kuulemma tämä on yleinen ilmiö, mutta kantta avatessani huomasin, ettei etulevy pysy kovinkaan tukevasti paikoillaan.


Nykyisin piano sulautuu sisustukseemme täydellisesti. Se on juuri sellainen yksityiskohta, joka tuntuu erottuvan, mutta kokoavan kaiken yhteen. Siinä yhdistyy meidän tyylin kulmakivet: mustavalkoisuus, ajattomuus ja klassisuus. Se on täydellinen paikka perhekuville, kukille ja kynttilöille tai tunnelmavalaisimelle. Se on itsessään kaunis, ylväs kaluste. Täydellinen aisapari olisi vanha, kultainen kynttelikkö sekä valkoinen ruusukimppu. Myös tauluseinä on suunnitteilla ympärille. 

Piano kalusteena luo rauhallista tunnelmaa, on tyylikäs ja kaunis omaan silmääni. Se on osa illalliskattauksia ja tuo oman lisänsä juhlapyhinä, erityisesti jouluna. Se on toimiva soitin, jolla voi soittaa mitä vain. Tuntikausia, päiviä. Nykyisin kuuntelen erityisen paljon soittolistoja Spotifyn kautta. Näin oikeanlainen tunnelma saa täyteläisen säväyksen ja innostuvatpa minun pienet ballerinatkin joskus harjoittelemaan tanssejaan. Se on yksi lahja, jonka olen halunnut lapsilleni antaa. Se on kyky keskittyä johonkin, mistä pitää. Tehdä jotain, mitä osaa ja parantaa omaa osaamista. Oppia jotain, mitä rakastaa sydämestään. Ei siksi, että niin täytyy.


Piano jää usein taustalle valokuvauksessa. Se on harvoin pääosassa, vaikka upea ilmestys onkin. Sen ilmeessä on jotain suurta, mutta rauhoittavaa. Ehkä se johtuu siitä, että klassinen musiikki on ollut niin suuri osa elämääni jo 6 - vuotiaasta saakka. Olenhan elänyt piano- ja balettimaailman keskiössä tärkeimmät lapsuus- ja nuoruusvuodet.



Piano on helppo yhdistää minimaaliseen sisustukseen, onhan se itsessään jo näyttävä. Toisaalta voit myös rakentaa sisustuksen pianon ympärille tunnelman mukaan. Onko kaluste uusi vai vanha, huomioi sävymaailma ja tyyli, jokainen piano on yksilö. Esimerkiksi meidän korkeakiiltoinen piano on vanha kaluste, siinä on ajattomuutta sekä klassinen vaikutelma. Sen takia olen valinnut meille muitakin korkeakiiltoisia kalusteita maltillisesti, ajattomia kalusteita sekä jotain erilaista, raflaavaa. Mielestäni suuret lasimaljakot tai kuvassa näkyvä valaisin on tärkeä yksityiskohta kokonaisuudessa.

Klassinen tyyli alkaa olla valmis, kun saan ne verhokiskot. Sitä ennen on odotettavissa ikkunaremontti ja nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa koko kotiin. Muutos on varmasti silmin havaittava, vaikka sisäkarmit ovat maalattu valkeaksi. Kokonaisuus tulee varmasti pehmenemään. Piano on ja pysyy kodissamme. Se täydellinen koti olisi kuitenkin vanhassa talossa, jossa on ne upeat vanhat kaari-ikkunat. Erkkeri kadulle päin, iso tumma ulko-ovi sekä suuri eteisaula. Se voisi olla kattohuoneisto tai katutason asunto New Yorkin tyyliin. Vanhaa pianoa olisi vaikea nähdä osana uuden talon sisustusta, vaikka siihenkin vaikuttaa kokonaisuus. Mitä kaikkia seikkoja siinä täytyisikään huomioida. Näitä asioita pohdiskellessa, sillä muutto uuteen kotiin tulee eteen aikaisemmin kuin uskommekaan.







7.1.2017

KOKEMUKSIA NETTIHUUTOKAUPOISTA

Eräänlainen mielipide syntyy, kun kokeilee nettihuutokauppojen tarjontaa. Kovin laajaa otantaa minulla ei ole, vaan käyttökokemukset rajoittuvat kahteen palveluun: huuto.nettiin ja tori.fi - sivustoon. Vuosien kaupankäynnin jälkeen voin olla tyytyväinen, sillä olen ollut asiakas kukkaron molemmin puolin. Toisin sanoen olen myynyt myyjänä paljon tavaraa, erityisesti lastenvaatteita ja -tarvikkeita sekä kodin tuotteita. Olen myös tehnyt paljon hyviä hankintoja kotiin ja perheen käyttöön, vai mitä sanot lasten uusista luistimista alle puoleen hintaan? Moni löytö on sattunut kohdalleni juuri silloin, kuin sitä on tarvinnut. Esimerkiksi juurikin nämä uudet luistimet, joita tarvittiin pian koulussa. Toisaalta olen myynyt paljon tavaroita ostajille, joilla on ollut kiire saada tuotteet heti käyttöön.  Raskausajan tarvikkeet sekä vauvanvaatteet ovat hyvä esimerkki. Viime aikoina olen ollut kuitenkin hieman pettynyt kaupankäyntiin. Kokemukset puhuvat molempia palveluja vastaan. Kauppoja on jäänyt syntymättä enemmän, kuin on ollut onnistuneita. Ostajat huutavat tuotteita, eikä koskaan saada yhteydenpitoa aikaan. Aikoja sovitaan ja koskaan ei ketään kuulu.


Samankaltaisia kokemuksia on myös ostajana. Olisimme olleet valmiita ostamaan tuotteita heti, mutta ajankohtaa ei koskaan saatu sovittua. Tietysti se on ymmärrettävää, jos ei haluakaan myydä. Olisi kuitenkin kohteliasta ilmoittaa, sillä ilmoitus saattaa olla esillä vielä pitkäänkin. Vai onko nykypäivänä enää tavanmukaista kommunikoida?


Suurin osa kauppakumppaneista on ollut alusta asti mukavia ihmisiä. Sujuvaa, toisinaan hidasta (ei haittaa, kun siitä kulkee tieto) ja ystävällistä myyjää sekä ostajaa. Kaupankäynti on helppoa ja sujuvaa, kun ilmoituksessa on riittävästi tietoa. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että moni huutaa huvikseen ja ensimmäisen viestin jälkeen yhteydenpito jää. Sovitut noudot eivät täsmää tai noutoehdotuksiin ei tule enää vastauksia. Tässä kohtaa en jää enää odottelemaan, vaan myyn tuotteen ensin noutavalle tai itse ostajana etsin vaihtoehtoisen tuotteen tai ostan sitten uutena. 


Joulun jälkeen kaupankäynti usein hiljenee ja menee pitkälle kevääseen, ennen kuin myynti  taas vilkastuu. Poikkeuksena ovat lastenvaatteet, jotka menevät hyvin kaupaksi ympäri vuoden. Nykyään olen siirtänyt lähes kaiken lastenvaatteisiin ja -tarvikkeisiin liittyvän myynnin lastenvaatekirpputoreille, sillä niissä kaupankäynti on varmaa. Riittää, että pesen, viikkaan,   hinnoittelen ja vien vaatteet myyntipöydälle. Myyntisumma tulee tilille lopuksi ja selviän melko vähällä vaivalla. Vaatteiden kuvaaminen on työlästä ja tykkään itsekin katsella samalla lapsille sopivia tarvikkeita. Onko myynti siis siirtymässä takaisin niin sanottuihin kivijalkaliikkeisiin? Itse ainakin kannatan perinteisiä kauppoja aina kuin mahdollista. On toki asioita, joita tilaan nettikaupoista, mutta pääsääntöisesti löydöt tulevat tehtyä itse paikan päällä. Mikään ei voita sitä hetkeä, kun löydät jotain ihanaa hyllyjen välistä. Siinäkö syy ilmaan haihtuneille myynneille? Netissä hurmaantumisen helppous, kun viime kädessä ei ole pakko ostaa?

Jos näin on, voin ymmärtää sen tunteen. On todella helppo mennä nettikaupan sivuille ja klikkailla koriin tuotteita. Tiedän. Sorrun tähän itsekin. Voin helposti laatia listan tahtomistani tuotteista, mutta lopuksi huomaan ostossumman nousseen liian korkeaksi. Tietenkin. Siinä vaiheessa, kun olen luvannut jollekin äidille noutaa hänen myymänsä tuotteet, en missään nimessä voi jättää menemättä. Ainakaan ilmoittamatta. Tai pahoittelematta, ettei kaupat toteudukaan. Onneksi en ole vielä joutunut tällaisen eteen. Minkälaisia kokemuksia sinulla on käytetyn tavaran myymisestä tai ostamisesta?





6.1.2017

CASHMERE HUIVI

Tammikuu on totisesti täällä pakkasineen ja kiiltävine hankineen. En voi sanoin kuvailla, kuinka innoissani olen! Samalla hieman kauhuissani, sillä pakkasen ja lauhtumisen myötä tulee tienpinnoista taas liukkaat ja viime kerralla kävi jo vähän köpelösti. Kaikesta hyytävyydestä huolimatta on mukavaa, kun tuli kunnon talvi. Lapset ovat niin innoissaan ulkoleikeissä ja aurinko on paistanut monena päivänä - se on jo tunne kevään lähestymisestä mitä pakkaspäivistä seuraa.

Viimeistään nyt on kaivettu ja etsitty paksuimmat villavaatteet ja asusteet esiin. Olen panostanut hieman myös itseeni ja hankkinut lämpimän huivin. Lontoosta John Lewisiltä löytyi viimeisenä iltana kaunis, pehmoinen ja lämmin cashmere-huivi, missä on myös vähän villaa. 



Ihanin huivi, mikä minulla on koskaan ollut! Pehmoinen ja lämmin, ei yhtään hiostava. Arastelin hieman vaalea väriä, mutta turhaan. Huivi on ollut kohta kuukauden kovassa käytössä ja pysynyt hyvänä.



Minulla kävi erittäin hyvä tuuri, kun palasimme kotiin. Löysin nimittäin alerekistä toiseksi viimeisen villatakin, joka on sävyltään täydellinen huivin kanssa. Näissä on vastakkaiset prosentit eli neule on lähes täyttä villaa, siinä on vähän cashmereä lisäksi. Lämmin on sekin, ei yhtä pehmoinen. Villa lämmittää ja on onnen omiaan näihin pakkaspäiviin.




Mikä parasta, huivi ja takki ovat hyvä yhdistelmä käsilaukkuni Azur - kuosin kanssa. Murretut vaniljaiset sävyt sopivat hyvin tummien vaatteiden kanssa.


Löysin vielä Gapilta sataprosenttisen cashmere-neuleen ja huivi on superlämmin sen kanssa.
Nämä olivat parhaimmat tuliaiset reissusta. Sitten suunnittelemaan seuraavaa reissua. Ehtisikö sitä käymään vielä helmikuun puolella vai meneekö kevääseen?





5.1.2017

PIENI PALA KYLPPÄRIÄ

Kotimme kylpyhuone on suhteellisen pieni, sisältäen kaiken tarpeellisen. Koska tilassa on saunan ja suihkun lisäksi myös pyykinpesunurkkaus, niin kekseliäät ratkaisut ovat olleet tärkeitä. Yksi tärkeä ja arkeen vaikuttava hankinta oli säilytyskaappi. Sen löytäminen ei ollutkaan aivan helppoa, vaan kävimme monia liikkeitä ja nettisivuja lävitse ideoiden toivossa. Mittailimme myös paikkaa moneen kertaan, sillä ylimääräistä seinätilaa ei oikeastaan ole yhtään. Tila on niin ahdas siten, ettei ovien tai kulkuaukon kohdalle voi laittaa mitään pidemmäksi aikaa.




Yksi hyvä löytö oli sisustustikkaat Anttilan konkurssimyynnistä. Niissä on kätevää säilyttää lasten pyyhkeitä ja ne saa helposti siirrettyä. Tässä alemmassa kuvassa ne ovat varsinaisella paikallaan ja pyykkiä mahtuu helposti laittamaan.



Ikean kylpyhuonemallistosta löytyi tämä korkeakiiltoinen kaappi, joka oli mitoiltaan hyvin strateginen tähän tilaan. Tämä on ainoa paikka, mihin kaapin voi sijoittaa niin, että se on vähiten tiellä. Aikaisemmin paikalla oli naulakko ja käyttökokemuksen mukaan tilaa meni vielä enemmän pyyhkeisiin, takkeihin ja kertyviin vaatteisiin. Kaappi on todella tilava ja sinne mahtuu pyykinpesuaineet, kosmetiikat sekä saunatarvikkeet.







Kaapin ja pyykkikorin jäädessä oikealle eteen avautuu sauna, joten saatte ehkä vähän käsitystä pienestä koosta. Suurempi tämä on edelliseen kotiin verrattuna ja ihan hyvin passaa tällä hetkellä meille. Ilman saunaa en osaisi ehkä enää elää, sen verran ollaan totuttu viikottaiseen löylyttelyyn. Parasta tässä on se oman aikataulun mukaan kylpeminen lasten kanssa. Sitten olisikin vielä se vessaoperaatio eli remontti edessä. Sinne on tulossa samantyyppisiä ratkaisuita eli pienen tilan ihmeitä.