15.4.2017

Vaaleanharmaat verhot

Ikkunaremontin myötä meille hankittiin uudet verhotangot. En muista millään, minkälainen viritys meillä oli silloin, kun koti ostettiin hieman alle kolme vuotta sitten. Ennen muuttoa remontoimme pinnat ja poistimme ylimääräiset listat jne. katosta. Käsittelimme silloin myös katon valkoiseksi sekä laitoimme hieman koristeellisemmat kattolistat. En halunnut remontoida asuntoa liian moderniksi sisältä, sillä talo on kolmekymmentä vuotta vanha. Uusien verhojen myötä olohuoneen tyyli alkaa olla nyt sitä, mitä olen koko ajan hakenut: ajaton, klassinen ja hitusen moderni.



Sisustus tuntuu nyt enemmän kokonaiselta ja enää puuttuu vain hieman vanhaa. Musta piano sulautuu kokonaisuuteen upeasti ollen hyvä pari tummanharmaalle sohvalle. Ilmettä täytyi keventää Kartellin sohvapöydällä sekä käsinojaisella tuolilla, jotka molemmat ovat pitkäaikaisia haaveita. Minulle oli alusta asti selvää, että haluan vaaleat, luonnonsävyiset verhot. Puhtaanvalkoiset verhot voisivat sopia talviseen sisustukseen, mutta ennemmin valitsisin luonnonvalkoiset verhot täydentämään maton pariksi. 


Vaaleansävyinen värimaailma on yksi mitä en vaihda. Olen vuosia ihastellut valkoisia koteja, joissa on rohkeasti ja taitavasti käytetty kirkkaita värejä. Kokeilin joskus värejä lastenhuoneessa, mutta se ei koskaan oikein tuntunut luontevalta. Päätin, että nyt noudatetaan parhaimmalta tuntuvaa linjaa ja se tarkoittaa ylimääräisen karsimista ja keskittymistä miellyttäviin yksityiskohtiin. Niinpä olen jättänyt meille parhaimmat palat ja hankintoja pohdin edelleen pitkään.



Verhot on hankittu Ikeasta ja ovat oikeastaan pimennysverhot. Meillä on ennenkin ollut samantyyppiset verhot, mutta erityyppisellä kiinnityksellä. Nämä ovat todellinen low budjet löytö, eli verhopari lähtee alle 30 eurolla hyllystä. 



Koti on nyt lämmin ja kutsuva, tyylikäs ja sopivan kotoisa. Verhot tuovat ripauksen sitä arvokkuutta ja tunnelmaa, mitä olen hakenut. Minulla on tyttöjen kanssa neuvottelut meneillään, että saisin ruskean vintage-lipaston alakertaan. Aika heikolta näyttää, sillä lipasto on täydellinen heidän huoneeseensa ja minulta puuttuu paikka alakerrasta. Missään ei siis ole varsinaista lipaston mentävää paikkaa, vaikka siis asettaisin sen tuonne television ja verhojen väliin nurkkaan. Taitaa olla tuollaisenaan liian suuri eli uuden vanhan sivupöydän etsintään!






14.4.2017

Easter Feast | Juhlan aika

Pääsiäinen on otettu meillä ilolla vastaan, kuten kuvista näkyy. Ajattelin paneutua itse pääsiäisteemaan tuonnempana tai sitten en. Suunnitelmat eivät ole aivan edenneet postaustahdin suhteen, mutta pakko se on myöntyä terveyden eteen. Sairastan aurallista migreeniä ja se lamauttaa toisinaan moneksikin päiväksi. Käytännössä hiljainen ja hämärä huone on paras, kaikkea valoa ja ääntä on vältettävä. Se on yksi syy, miksi kodin täytyy olla neutraali ja rauhallinen visuaalisessa mielessä. Liialliset aistiärsykkeet (esim. valot) laukaisevat migreenin hyvin herkästi. Aivan sairastelupostaukseksi ei pitänyt nyt ryhtyä, vaikka toki sairaus rajoittaakin elämää toisinaan todella paljon. Nyt on onneksi monta vapaapäivää ja ehtii latautua sekä kaunistaa ruokapöytää. 




Tavaranmäärän kaventuessa päätin ottaa ruokakomeron tehokäyttöön. Olohuoneessa ei säilytetä enää ollenkaan maljakoita tai kynttilänjalkoja, vaan suurin osa somisteista on ruokakomerossa. Sivupöydän laatikoissa ovat edelleen hopeoidut juhla-aterimet, tuikut sekä tuoksukynttilät. Muuten pöytäkynttilät, maljakot, lasimaljakot ja muut ovat joko joulutavaroissa tai ruokakomerossa. Toimii mielestäni mainiosti! Kun kaikki on yhdessä paikassa, niin näkee jo silmäyksellä mitä valitsee. Tavarat mahtuvat hyvin paikoilleen, sillä meillä on aina monta asiaa käytössä. Kaikella on suurinpiirtein paikkansa ja esimerkiksi silloin, kun suuri Aalto vaasi on käytössä, paikalle mahtuu jokin muu maljakko tai kaksikin. Kynttilöitä en enää varastoi kovin paljoa, vaan ne kuluvat siitä  hiljalleen pois. Jollain tapaa pidän varastoinnissa todella paljon ja kaikki on täällä hyvin paikoillaan.




Rakastan erilaisia kattauksia ja omassa kodissa tykkään pitää kaiken hyvin yksinkertaisena. En osaisi loihtia kotiimme kovin runsaita asetelmia, mutta työn puolesta olen päässyt toteuttamaan kaikenlaista. Nykyään hommat ovat muuttuneet ja nautin kotona näistä pienistä asioista, kun pääsee sommittelemaan ja asettelemaan haarukoita. 



Pupujahtia eli suklaamunien etsimistä on luvassa vielä pyhien aikana, kyläilyä ja kaikenlaista, joten toivotan teille kaikille

Mukavaa pääsiäisen aikaa!





12.4.2017

Kevyempää kevääseen

Keväisemmät ja lämpenevät ilmat ovat houkutelleet keventämään myös vaatetusta. Olen ollut hieman pettynyt kauppojen tarjontaan, joka tuntuu keskittyvän aivan johonkin muuhun kuin oman tyylisiini vaatteisiin. Olen etsinyt jo pitkään itselleni tietynpunaista trenssiä, mutta se tuntuu aivan mahdottomalta tehtävältä. Pari vuotta vanha nude trenssi on varma klassinen valinta, mutta olen haaveillut jo pidemmän aikaa mieleeni pinttyneestä, naisellisesta takista. En ole nähnyt sellaista takkia katukuvassa tai oikeastaan missään, vaan minulla on mielessä niin klassinen malli, että aivan varmasti jossain päin maailmaa on sellainen myytävänä. Ja tietysti mallin lisäksi sävyn täytyy olla oikea. Lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän aikana olen löytänyt pari muutakin takkia ja toinen niistä on nousemassa jo lemppariksi ennen yhtään käyttökertaa. Voiko tämä olla edes mahdollista?



Tämä on hieman lyhyempi malli, mikä sopii kevääseen ja erityisesti kesään mainiosti! Väriensä puolesta (mustavalkoinen) on yhdistettävissä niin neutraalimpaan kuin värikkääseempään alaosaan. Tummansininen, helmen valkoinen tai kirkas väri tekee kokonaisuudesta todella keväisen!






Odotellaan vielä hetki säiden lämpenemistä ja sitten pääsee kevyemmät käyttöön! Korkkareita toki olen jo ehtinyt käyttää autolla liikkuessa, mutta trenssi on vastikään nostettu odottelemaan lämpimämpiä ilmoja. Niitä odotellessa!


5.4.2017

Allergiaperheen pääsiäinen

Kevään tuleminen on valonpilkahdus pimeän ajanjakson päätteeksi, mutta aina sen saapuminen ei herätä vain iloisia ajatuksia. Moni allerginen kiroaa esiin puskevia lehtiä sekä siitepölyä, mikä alkaa kantautua euroopasta jo hyvissä ajoin, vielä kun Suomessa on lunta maassa. Siitepölyallergia voi myös tuoda esiin ruoka-aineallergioita tai pahentaa tilannetta entisestään. 

Meillä on allergiaperhe ja olen tuonut asiaa blogissa aika vähän esille. Tiedän, että aihe puhuttaa laajasti sekä yhtä kaikki mielipiteet, käsitykset sekä tutkimukset vievät ajattelua moneen suuntaan sekä ääripäihin. Aiheen arkuudesta ja vaikeudesta huolimatta haluan kirjoittaa aiheesta, joka on koskettanut meitä jo yli seitsemän vuotta. Olen itse epätoivoisena äitinä etsinyt tietoa joka puolelta, lukenut tutkimuksia sekä kaivannut tukea ja ymmärrystä asiaan. Usein turhaan. Oman kokemukseni mukaan allergiaan suhtaudutaan nihkeästi ja monesti sen vaikutusta arkeen ja elämään ei ymmärretä. Olen monesti joutunut kuulemaan vähättelyä tai sitä, että miksi asioista tehdään vaikeaa? Tämä on aivan totta - osittain. Asioista voi aina tehdä vaikeita, mutta niihin ei aina voi vaikuttaa niin paljon kuin haluaisi. Yksinkertaisesti halu ei aina tee asioista aina yksinkertaisia. Usein siihen tarvitaan erittäin paljon resursseja: rahaa, aikaa, tekijöitä, ajattelutyötä, ideointia, pohdintaa, suunnittelua, toteutusta, muokkausta, arviointia ja uudelleen jalostamista. Ja puhun nyt ylipäätään ruoka-aineallergioiden tuomista haasteista arkeen. Meidän perheessä mieheni on ainoa, jolla ei ole ruokarajoitteita. Molemmilla lapsillamme on hieman toisistaan poikkeavat allergiat, sekä minulla itselläni on myös hieman erilainen ruokavalio - tosin usea ruoka käy kaikille, jos resurssit ovat kunnossa. Yleensä näistä oleelliset ovat raha ja aika. Tietoa kyllä riittää (maailma täynnä ja tietysti netti) ja tässä vaiheessa myös kokemusta.

Miksi allergisen elämä on vaikeaa tai haasteellista?

Tässä kohtaa moni pohtii, miten se voi olla vaikeaa? Usein vastaan, että siihen on useita syitä. Yksi, mikä on tärkein on se, että lapsemme saisivat mahdollisimman monipuolista ruokaa. Lapset ovat siis moniallergisia ja ruokavalio on ollut hyvin kapea pienestä pitäen. Viljat eivät käy, toiselle sopii peruna ja ruis, toiselle ei. Nämä ovat hyvin olennaiset osat suomalaista ruokakulttuuria ja en tahdo toisen jäävän paitsi siitä, mikä toiselle sopii. Toisinaan tämä aiheuttaa ristiriitoja, sillä toinen saa syödä monipuolisemmin. Eroavaisuuksia löytyy myös juureksisssa, kasviksissa ja hedelmissä: osaa on saatu kurottua ja mm. kaikki marjat sopivat molemmille! Ette arvaakaan, kuinka iso merkitys tällä on ollut. On tietenkin sydäntä särkevää, kun lapsi kysyy miksei hän saa? Niin, miksei? Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa ja lapsen ymmärryskyky asian kokonaisuuden hahmottamiseksi on myös vielä kehittymässä.

Miten ruoka-aineallergiat näkyvät arjessa?

Meillä ne näkyvät monin tavoin. Vilja-allergia aiheuttaa suurimmat menoerät sekä haasteet, mutta rahalla ja vaivalla saa. Toisaalta monipuolisuus jää laihaksi, sillä suurin osa kaikesta tuoreesta on pois ruokavaliosta lasten kohdalla. Juureksista on muutama vaihtoehto, hedelmistä sopii jo viisi sekä kaikki marjat ovat ruokavaliossa. Maitoallergiat ovat poistuneet ja kananmuna on käynyt aina. Tuo maidon saaminen ruokavalioon olikin lottovoitto ja ehkä yksi suurin erävoitto tähän saakka! Lähestyvä pääsiäinen on lapsille nyt muutakin kuin pahviset munat. Äidin takia nimittäin vitsatkin ovat pannassa ja oksiin ei voi edes äiti koskea.

Yleisesti ottaen pyrin tekemään kaikille samaa ruokaa, mutta useita vuosia kokkasin lapsille ruuan ja me vanhemmat närpimme jotain vasta myöhään. Lasten kasvettua aikaa on nyt enemmän ruuanlaittoon ja nykyään teen 2-3 erilaista lämmintä ruokaa tai yhden lämpimän ruuan ja 2-3 erilaista energialisäkettä (juuri tytön peruna-allergian takia). Tuntuu, että tuota perunaa laitetaan aivan jokaiseen asiaan: suurusteisiin, pastoihin, leipiin, näkkäreihin ja mitä ikinä vain voi keksiä! Yleensä siis gluteeniton sopisi, mutta näihin lisätään hyvin usein kauraa, vehnätärkkelystä tai perunaa. Jo pienet määrät vaikuttavat ja se on yksi syy, miksi on vaikea löytää sopivia tuotteita. Tässä kohtaa voin vain kiitellä itseäni, että minulla on alan koulutus ja työkokemusta dieettiruokien valmistamisesta! 


Lähestyvä pääsiäinen aiheuttaa allergisten lasten keskuudessa hieman närkästystä. Siitepölyallergiat nimittäin kuormittavat kevät- ja kesäsesonkia aina tuonne syyskuulle saakka. Vaikka aloitamme esilääkityksen jo helmikuun alussa, niin oireilta on mahdoton välttyä. Vuosi vuodelta oireet ovat myös menneet pahempaan suuntaan. Ennen siedettyjä pajukoreja ei voi tuoda meille sisälle. Myös mitään oksia tai useimpia kukkia - sillä sain hiljattain äkillisen allergiakohtauksen. Olen aikaisemmin harmitellut, etten siedä useita joulukukkia, mutta nyt on sanottava hyvästit myös kaikille pajutuotteille. Saan hyvin herkästi kurkun turpoamaan pahasti, joten asian kanssa ei ole leikkimistä. Lasten takia harmittaa älyttömästi, mutta eiköhän me jotain keksitä tilalle?



Olen yrittänytkin etsiä pajunkissojen tilalle jotain muuta, mutta mistään ei löydy järkeviä oksia muovisina. Vaihdoin viime vuonna tuoreita kukkia muovikukkiin, sillä yksinkertaisesti allergiaoireet alkoivat pahentua. On edelleen muutamia kukkia mitä siedän, mutta nyt en uskalla ottaa riskiä monen lajikkeen kanssa. 

Lapset sietävät pajunkissojen kosketusta, joten saavat askarrella isänsä kanssa niitä terassilla. En tiedä vielä, miten homma kannattaisi toteuttaa järkevästi? Koristeiden teko valmiiksi sisällä ja sunnuntaina niiden kasaus, jos ilma onkin kostea? Niitä ei nimittäin voi tuoda yhtään sisälle edes yöksi varastoon. 


Pajukori vaihtui nyt tällaiseen vähän modernimman malliseen, mihin toki mahtuukin paljon enemmän eli luultavasti molempien virpomispalkat. Edelleen pohdin, mihin laittaisin meidän perinteiset pinkit koristemunat roikkumaan, sillä meillä on monena vuonna ollut nämä yhdet koristeet esillä.



Pääsiäisruohot meille tulee, sillä niissä ei pitäisi olla mitään. Ohraa en voi tietenkään laittaa, mutta perinteiset nurmikot yritetään kasvattaa. Ja hyvin pian, niissä tuntuu kuitenkin menevän oma aikansa. Sivupöydälle on tulossa hieman pääsiäissuklaata, jonka kanssa saa olla tarkkana. Kaikki eivät tiedä, mutta todella moni suklaa voi sisältää vehnää tai vehnän jäämiä. Tämä on tullut meillekin yllätyksenä ja ne epätoivon hetket ovat inhottavia, kun pohtii mistä oireet ilmaantuvat? Suolioireisella lapsella oireet voivat ilmetä vasta muutaman päivän päästä, mutta lähes poikkeuksetta ensioireet ilmaantuvat meille kaikille jo hyvin pian, kymmenen minuutin kuluessa iho-oireina.


Pääsiäiskuva meiltä viime vuodelta.

Ruoka-aihe ei nyt oikein tullut esiin tämän enempää pääsiäisen kohdalta, mutta voisin kirjoitella aiheesta lisää jos ehdin. Sopivia reseptejä ja ideoita ei koskaan ole liikaa! Pääsiäiskattaus on tietysti yksi osa tunnelmaan virittäytymistä, eli siitä ainakin ideoita tulossa vielä lisää.

Mukavaa keskiviikkoa!





29.3.2017

Ralph Lauren Debby Drawstring - laukku

Kevät on täällä ja auringon innoittamana sain inspiksen käydä kaappeja lävitse. Pakkailin talvikenkiä käsittelyn jälkeen pois ja seuraavana olisi edessä vaatekaapin sisältö. Olen jo pitkään haaveillut uudesta kevät/kesälaukusta. On sanomattakin selvää, että vaalea sen täytyy olla ja keskikokoinen. Vuittonin Eva clutch on täydellinen, mutta kaikissa tilanteissa se ei ole käytännöllinen tilavuuden puolesta. Toisaalta Neverful on joskus liian suuri ja täyttyy nopeasti. Pidemmän aikaan on siis ollut hakusessa kompakti ja keskikokoinen laukku. Kevään uutuuksista löytyikin ihana Ralph Laurenin kullanhohtoinen laukku.






Toivottavasti pian päästään käyttämään myös kevättakkeja - vaaleansininen villakangastakki minulla onkin ollut jo käytössä pari viikkoa. 





20.3.2017

KEVÄÄN TUNTUA

Vaaleita sävyjä, sitä ainaista ja samaa. Iän karttuessa en osaa kaivata kovin suuria vaihteluita, vaikka kevään saapuminen saakin pientä sisustusinnostusta ilmoille. Tykkään klassisista valinnoista ja helpoista vaaleista sävyistä. Helppous tarkoittaa minulle tässä kohtaa neutraaleja sävyjä, joihin ei kyllästy. Sävyjä, joita on helppo yhdistellä ja vaihtaa halutessaan. Kaupoissa on parhaillaan herkullisia sävyjä ja tarjonnasta löytyy jokaiselle jotain. Itse olen suosinut vaaleaa harmaata juo vuosikausia ja jostain syystä en tunnu kyllästyvän. Muistatko meidän harmaan seinän edellisessä kodissa?


Harmaa on helppo väri käyttää, vaikka se usein taittaa vihreään tai siniseen. Sävyjen kanssa täytyy olla joskus tarkkana, mutta useimmiten tekstiileissä en ole havainnut niin suurta taittoa. Pikemminkin harmaa suuntaa hopeaan. Valkoisen ja harmaan kylmää fiilistä saa pehmennettyä kynttilöin ja lyhdyin. Toki jokin kolmas väri sopisi myös, esimerkiksi vaaleanpunainen tai persikan sävy.



Makuuhuoneen sisustus saa olla helppo ja yksinkertainen. Kaipaan hyvin minimaalista ilmettä ja rauhaa, tänne on helppo rauhoittua. Kesään kohden mustavalkoisuus ottaa ylivallan, muutoin rakastan tätä valkoisen ja vaaleanharmaan liittoa.



Pikkuhiljaa alkaa mielessä pyöriä myös pihaan liittyvät ajatukset. Terassin ja parvekkeen käsittelyt, kesäkukat, istutukset, aita ja monet muut pienet puuhat. Viime kesänä saatiin suuret linjat kuntoon, tänä vuonna on tarkoitus nauttia ja keskittyä vain pieniin piristäviin juttuihin, mitä pihalla voi tehdä. Kun vain ensin saadaan pinnat käsiteltyä.
Mukavaa viikkoa!







19.3.2017

VAALEANSININEN VILLAKANGASTAKKI KEVÄÄSEEN

Ulkona näyttää jo hitusen verran keväiseltä, sillä lumet ovat sulaneet muutamassa päivässä ja katupölyä pesty ahkerasti kaupungin toimesta. Aurinkoiset päivät lämmittävät ja sisälläkin valoisuus on lisääntynyt hurjasti. Viikolla oli niin lämpimiä päiviä, että taidan saada pian kevyemmän takin käyttöön. Tein taas upeita alelöytöjä ja voinpa paljastaa, etten ole vuosiin hankkinut itselleni näin paljon vaatteita. Olen keskittynyt tähän asti niin paljon lapsiin, että oman itsensä unohtaminen on ollut vaikea huomata. Tuntuu kuitenkin mukavalta huomioida välillä itseäänkin ja tämä takki on aivan ihana, viileän sävyinen löytö kevääseen.




Takki on ihanan kevyt ja lämmittää sopivasti. Siinä on yksi neppari ja vyökiinnitys eli hyvin rento ja sopii hyvin juuri tähän vuodenaikaan kun vielä on viileää, mutta talvitakki alkaa olla jo liikaa. Kevättyylistä voisikin koota pian kollaasin, kohta on jo sopiva aika päivittää vaatekaappi vuodenaikaan sopivaksi. Tytöille on myös tullut hankittua tarpeellista ja huomenna lähdetään ostamaan kengät. Kevät näkyy pikkuhiljaa jo sisälläkin ja aurinkoa tulvivat pinnat ilahduttavat joka päivä. Pian päästään terassille!



6.3.2017

IKUISEN REMONTOIMISEN KULTAISELLA TIELLÄ

Vuosien ja vuosien remontoimisen jälkeen tulee vastaan vaihe ja hetki, jolloin miettii tuleeko tämä koskaan päätökseen? Saammeko koskaan valmista, loppuuko remontoiminen koskaan? Mikä meille riittää ja mitä päätöksiä teemme jatkossa. Voin rehellisesti vastata, että rakastan suunnittelemista yli kaiken. Aloitan mielellään tyhjältä pöydältä, muutan ja korjaan vanhaa sekä huonoksi tai toimimattomiksi osoittautuneita suunnitelmia ja kokonaisuuksia. Rakastan projekteja ja sitä tunnetta, kun näen muutoksen ja oman käden jäljen. Siihen innostuneisuuden tunteeseen ei koskaan kyllästy, mikä nousee pintaan, kun uusi projekti paljastuu tai päätetään aloittaa. 

Ensiasunnon remontoiminen 12 vuotta sitten oli aikamoinen urakka. Enpä olisi uskonut, että muistelen aikaa vieläkin hymyissä suin. Asunnossa tehtiin perusteellinen pintaremontti, uusittiin keittiötä sekä remontoitiin kylpyhuone. Meillä oli tuossa kodissa vintage kylpyamme sekä upea marmorilattia - näistä molempia ikävöin edelleen. Ensimmäinen remontti tehtiin kerralla ja se oli melko vaivattomasti pois alta! Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut tehdä enemmän eikä se olisi ollut vaikeaa, mutta ummikkona kerralla ei voi vielä osata kaikkea, etenkin kun ikää on nipin napin 20.


Toinen omistusasunto oli meidän yhteinen koti, jossa tehtiin kuin myös perusteellinen pintaremontti. Aikataulu oli tuolloin erittäin tiukka ja olimme juuri avioituneet. Miehelläni oli noin viikko aikaa koko työsarkaan. Tämä oli yksi painava syy, miksi päätimme jättää keittiöremontin sekä liudan muita asioita. Tässä oli aistittavissa jo ensioireita siitä mitä tuleman pitää. Keittiöremontin siirtäminen oli oikeasti järkevää, sillä siihen kului aikaa kokonaisuudessaan melkein 2 kuukautta! Seiniä kaadettiin, lattiaa ja seinää rakennettiin ja tehtiin uusiksi sähkötyöt - urakka tuntui jopa raskaammalta kuin nykyisen kodin keittiön tekeminen. Tässä kodissa tehtiin paljon muuta remonttihommaa myöhemmin, pitkin vuosia kuten ikkunoihin, karmeihin, seiniin ja kylpyhuoneeseen liittyen. Suurin asia mikä jäi kuitenkin mieleen ei ole remontoimiseen liittyvä. Se on tavaran karsiminen, mikä alkoi juuri tässä kodissa noin vuoden asumisen jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna meillä iski jonkin sortin väsymys myös näiden remonttien keskellä, sillä viimeistelyt saatiin valmiiksi vasta ensimmäisellä näyttöviikolla, jolloin asuntoomme kohdistunut ostotarjous hyväksyttiin! 


Nykyinen kotimme, paritalo on kyllä melkoinen remonttien huipentuma. Pian täyttyy kolme vuotta tässä kodissa, joista olemme tässä ehtineet asua kaksi. Tässähän ei siis mennyt ihan kaikki niin kuin Strömsössä, mitä joku lukija saattaa ehkä muistella. Ja kyllä, kaikki asiat ovat edelleen auki. Asuntomme remontit eivät todellakaan ole tulleet päätökseensä ja alan epäillä, ettei näin koskaan edes tule käymään. Vahingossakaan. Tähän saakka olemme tehneet hyvin perusteellisen pintaremontin, joka oikeastaan on ulottunut jo rakenteisiin saakka (aika monessakin huoneessa). Täältä on paljastumassa (ilmeisesti) lisäylläreitä ja suunnitelmissa olevia vessaremontteja ei olla jaksettu sittenkään vielä tehdä. Keittiö on edelleen kesken (huokaus) ja lupaan järjestää illanistujaiset, jos tuo joskus saadaan kuntoon. 

Tässä kodissa asuminen ei ole ollut tylsää, jos miettii kokonaisuutta. Meidän budjetti on paisunut jo hitsisti yli suunnitelmien sekä back up planien. Remonttien rahoitus ei nyt varsinaisesti ole ongelma, mutta kieltämättä ei ne ylimääräiset eurot olisi pahitteeksi, jos pohditaan aikataulua. On meillä ollut toisaalta onneakin matkassa ja molempien perheet, jotka ovat jaksaneet tsempata. Toisinaan sitä kuitenkin alkaa miettiä, että loppuuko tämä koskaan? Olemmeko ikuisia remontoijia? Silläkin uhalla, että kodin kunnostamistyöt venyvät, jokaista lomaa ja pyhää ei tahtoisi viettää sorvin äärellä. Siksi mies piti kunnon talviloman tyttöjen kanssa, emmekä käyneet yläkerran vessan kimppuun. Se vaatisi meiltä nyt pienen potkun persukseen, mutta kyllä se valmistuu vielä (tämän) kevään aikana. Puhumattakaan pihahommista. Viime kesänä ahkeroimme pihan kimpussa. Kaivettiin maata, ojaa ja hiekkaa monia metrejä. Paljon jäi tekemättä. En valita. Annoin hyvin paljon. Tuntuu, että lomat jäivät pitämättä. Näin myös naapureillamme, sillä jokainen osallistui taloyhtiön pihatöihin ja niissäkin meni aikaa hyvin paljon. Tänä keväänä olisi tarkoitus jatkaa ja käsitellä sitten ne uudet tasot ja terassi. Uusia piha-aita. Käsitellä parveke. Kalusteet. Istuttaa lisää puita, pensaita ja kukkia. Olihan se mielessä ehkä oikaista aurinkotuoliinkin ja juoda muutama lasi chardonnayta. Tulkaahaan muistuttamaan siitä, kun huhkin pihalla!


Postauksen loppumetreillä lienee sanomattakin selvää, mitä mieheni vastaa tulevaisuuden suunnitelmista. "Haluan seuraavaksi muuttaa uuteen taloon, jota ei tarvitse remontoida pitkään aikaan. Vaimo tahtoisi uuden projektin, lähemmäs Punavuorta, mutta se taitaa olla sitten niitä kaukaisempia haaveita." Uuden rakentamista puoltaa se, että ymmärrän meidän molempien kaipaavan taukoa tästä ikuisesta "remppaamisen" kierteestä. Siksi en pistä yhtään vastaan, kun mies kysyy minkälaiset vessanpöntöt haluaisin uuteen kotiin. Niinpä. Parasta alkaa tutustumaan tulevaan aluevaltaukseen. Rakentaminen, here we go!

4.3.2017

KARTELL COFFEE TABLE

Sanoimme hyvästit Hayn traytable - kalusteelle ja myimme sen uuteen kotiin. Pöytä meni kaupaksi ennätyksellisessä vartissa - enpä olisi uskonut, että sille on näin paljon kysyntää! Yhteydenottoja tuli vaikka kuinka. Minun onnekseni, sillä olen pidemmän aikaa jo miettinyt kalusteesta luopumista. Päätöstä oli kuitenkin venyttänyt se, että olohuoneessa täytyy olla jokin laskutaso ja näin yllättäen, minun on ollut vaikea löytää sopivaa pöytää. Itseni tuntien en jaksa kovin pitkään tilannetta, jossa minulla on jokin väliaikaisratkaisu käytössä. Oli siis järkevää pohtia asiaa vähän pidempään ja tehdä nopeat liikkeet. Vuosia haaveena ollut Kartellin jolly-pöytä ei ollut ennalta arvatta valinta, sillä sen kompakti koko epäilytti meitä molempia. Suuri sohva kaipaa reilun kokoista pöytää, se on tullut jo huomattua Hayn kohdalla. Nyt pohdinkin, pitäisikö ostaa toinen tähän viereen?




Pöytä on yksinkertaisuudessaan tyylikäs ja ajaton. Ainoa asia, mitä en tajunnut ajatella on se, että pöly ja sormenjäljet näkyvät helposti. Onneksi se koskee lähinnä valokuvia, mutta kieltämättä näkyvät tahrat on pakko putsata heti pois. Pinnan kanssa täytyy myös olla nyt varovaisempi, ettei se naarmuunnu. Mikä parasta, myytyäni vanhan pöydän uudelle kalusteelle jäi hintaa vain muutaman kympin verran. Minulla oli pitkään sellainen kierre menossa, että ajattelin ostaa ensin haluamani ja sitten myydä vanhan. Pidemmän päälle tässä piilee kuitenkin sellainen vaara, ettei myykään vanhaa pois. Sitten tavaraa alkaa taas kertyä. Toisaalta harkitsen nykyään pidempään, mitä myyn pois. Muutaman tavaran kohdalla olen alkanut harmittelemaan, miksi myin niin nopeasti? Silloin on hyvä hieman löysätä ja antaa sisustuksen olla. Meillä on kuitenkin nyt todella hyvä tilanne, sillä bestå - kaapissa on yksi välikkö tyhjänä ja säilytystilaa piisaa myös lämpimässä sisävarastossakin. Nyt vain nauttimaan siististä kodista ja lasillisesta rankan viikon päätteeksi. Mukavaa ja rentoa iltaa sinullekin!




12.2.2017

KEVÄISET TULPPAANIT

Pitenevät päivät, lisääntyneet auringon pilkahdukset ja viikkojen vauhdikas meno - kevättä kohden mennään. Kukkakaupan vuosien vakioasiakkuudesta huolimatta tapaan usein ostaa kukkia myös marketista ja silloin nappaankin sesongin kimpun kotiin. Viimeaikoina ruokakaupoista on saanut värikkäitä tulppaanikimppuja ja näin ystävänpäivän kynnyksellä ne ovat olleet tyttäristäni mitä mainioimmat värivalinnat! Pientä pirteyttä neutraaliin väripalettiin.



Tulppaanit kuuluvat helpon ja kauniin kattamisen aakkosiin. Olen nykyään hyvin säntillinen somistaja ja en oikein osaa hankkia mitään uutta. Meillä on edelleen samat valkoiset pellavaiset lautasliinat, Festivon kynttilänjalat ja Iittalan Essence viinilasit. Lautasten suhteen olen niin totaaliset kyllästynyt, että se tulee olemaan seuraavia suurimpia investointeja. Tässäkin kohtaa on ollut esteenä paitsi raha (ensin pitäisi myydä vanhat pois) ja toiseksi se yhteinen päätös eli astiasto molempien mieleen. Minulla on eräs astiasto jo mielessä, mutta en haluaisi sarjan kahvikuppeja. Tietysti sarjoja voi yhdistellä, mutta sävyjen täytyisi käydä yksiin. Ja kolmas juttu on se sävy sekä kuviottomuus, mitä haluan.


Uudet servettirenkaat olivat edullinen alelöytö Stockalta ja en voi kuin harmitella taas omaa hölmöyttäni. Olisi pitänyt ostaa kaksi pakettia, sillä älysin vasta kotona miten hauskalta näyttää, kun laittaa kaksi rengasta yhteen servettiin. Yksittäin simppelit ja kauniit, kaksin hieman erilaiset ja mielenkiintoiset.


Mukavaa iltaa!



4.2.2017

TAULUSOMMITELMA

Uuden kodin sisustaminen on venähtänyt monesta syystä ja moni alkuperäisidea odottaa edelleen toimeliasta asennetta. Meille tuli perinteinen väsyminen ja siinä on taustalla useita syitä. Pienten taukojen jälkeen ollaan kuitenkin jaksettu pala kerrallaan. Suuri muutos valmistui tällä viikolla, kun loput ikkunat ja kaikki ulko-ovet vaihdettiin kotiimme. Sisäilma on parantunut huomattavasti ja kieltämättä visuaalinen ilme on nyt toista luokkaa. Kynnysten maalaus jää nyt kesään, sillä ne ovat käsittelemättömät ja aivan väärän väriset. Pääsen myös viimein valitsemaan verhoja, joita on suunniteltu pitkään. Arvatenkin ikkunalistat ovat hieman paksummat ja meidän täytyy miettiä uudelleen verhotankojen kiinnityskohta, ellen löydä sopivaa mallia. 

Meillä oli edellisessä kodissa tauluseinä olohuoneessa, josta pidin todella paljon. Sellainen on ollut tähänkin kotiin suunnitteilla jo alusta saakka ja olen pohdiskellut mielessäni sille paikkaa. Kehykset ovat samat vanhat ja kuvatkin niissä valmiina. Melko pitkään olin varma, että haluan tauluseinän pianon yhteyteen, mutta suunnitelmat muuttuivat pianon siirtämisen jälkeen. Tämänhetkinen paikka on nimittäin aivan täydellinen pianolle ja se tulee siinä olemaan niin kauan, kuin asumme täällä. Kuvakehykset eivät kuitenkaan enää tunnu sopivan kuvaan vaan niille täytyi keksiä joku muu paikka. Niinpä paikka löytyi ruokailutilasta, johon olen kaivannut lisää charmia.


Lähtötilanteessa meillä oli yksi kehys seinällä. Sivupöytä on pitkään ollut näin ja olen pohdiskellut sopivaa somistusta. Jotenkin minulle tuli vaisu olo ja kokeilin muutamaa kehystä.





Lopputuloksena on hillitty sommitelma, joka on kuitenkin ryhdikäs. Rakastan mustavalkoisia kuvia ja olen hääkuvistakin teettänyt lähinnä vain mustavalkoisia versioita. Mukavaa saada kuvat taas esille. Kehyksiä jäi yli, mutta en halua yhtä runsasta ilmettä vaan yksinkertaisempaa. Meillä on myös keittiössä, porrasseinällä, lastenhuoneessa ja olohuoneessa yksittäisiä kuvia. Saattaa olla, että lisäilen myös näihin pareja tai pieniä sommitelmia mahdollisuuksien mukaan. Kokonaisuus näyttää nyt hyvältä ja viimeistellyltä omaan silmään.