30.12.2016

SISUSTUKSEN VUOSI 2016

Kirjoittelin edelliseen postaukseen tulevan vuoden suunnitelmia ja pohdiskelin, että voisin samalla kerrata tämän vuoden saavutuksia. Sisustus tai sisustaminen on eräänlainen ikuisuusprojekti joka muuttaa muotoaan aina erinäisistä syistä. Muuttoa, järjestyksen vaihtamista, kyllästymistä, tyylisuunnan revittelyä, you name it! Tavaraa kertyy ja vaihtaa omistajaa. Mitä vuoteen 2016 on sisältynyt? Paljon.

Ensinnäkin, kokeilimme monenlaista kalustejärjestystä oikeastaan joka huoneessa, paitsi keittiössä. Joka kerta palasimme vanhaan monien variaatioiden jälkeen. Olen tullut monen summan kautta siihen tulokseen, että kerralla suunniteltu toimii - vaihtelua on haettava jotenkin muuten. Meillä on nyt ehkäpä optimaallisin järjestys näillä kalusteilla mitä on ja piru vieköön, se saisi nyt riittää. Naisen mieli on kuitenkin vähän monimutkainen ja sitä täytyy kuunnella. Tein myös vanhan havainnon, jonka mukaan minun kannattaa edelleen ostaa kerralla mieleinen tuote. Väliaikaistuotteet ovat ihan jees monessakin mielessä, mutta hyvin usein yritän korvata jotain tyyriimpää tuotetta edullisimmilla, mutta painotan nyt monikkoa. Ne edulliset ovat monen monta kertaa osoittautuneet kalliimmiksi kokonaisuutta ajatellen ja olisin säästänyt paljon, jos olisin kerralla ostanut sen oikean. Ymmärrän hyvin, että kaikkea haluamaansa ei voi ostaa, mutta joissain asioissa olen hieman pakkomielteinen. Panostan laatuun ja säästän määrässä. Tämä pätee oikeastaan aivan kaikkeen. Ruokaan, vaatteisiin, tavaraan yleensäkin. Olen jotenkin sisäistänyt ajatuksen, että olen hyvin säästeliäs kun kohde on oikea. Jos esimerkiksi ostan laadukasta, ominaisuuksiltaan hyvää käsisaippuaa, käytän sitä kohtuudella ja harkiten. Jos ostan edullista perustavaraa, tuhlailen sitä ihan huvikseen, koska sehän on halpaa! Tiedän, tämä kuulostaa ihan karmealta, mutta hey, that's me! 


Joskus toimin eri tavoin näiden sijais- tai väliaikaistuotteiden kanssa. Hyvä esimerkki on tämä ruokapöytä, mikä ostettiin jo vuosia sitten. Ideana oli, että kun löydämme käytettynä sen täydellisen pyöreän pöydän, tämä on niin edullinen, ettei harmita viedä vaikka kierrätykseen ilmaiseksi ellei mene kaupaksi. Pikkuhiljaa (lue vuosien saatossa) tästä on kuitenkin tullut meidän vakiokaluste ja mahdan vain arvailla, löydämmekö koskaan muuta pöytää kohtuulliseen hintaan? Ruokapöytään liittyen on tuo taustalla oleva sivupöytä, jonka visioin jo hyvissä ajoin tänne muutettaessa. Sitäkin piti kokeilla alakerrassa sekä yläkerrassa, mutta sen paikka on tuossa. Kaikki asetelmat sopivat siihen hyvin ja taulun valinta oli strateginen homma myös. Kun joku juttu vaan toimii, niin se toimii.

Myös miehen suunnittelema bestå - kaappi, mikä on sohvan takana on juuri oikealla paikalla. Sitä kokeiltiin alakerrassa kahteenkin eri paikkaan ja mietin sitä jo lastenkin huoneeseen. Ei siitä vaan tullut mitään. Sohva sen sijaan sopii kolmella tavalla ainakin ja se on hyvä muuntelun kannalta. Meillä on välillä aika paljon porukkaa ja silloin sohvan on hyvä olla ikkunan edessä. Se saattaa olla jäädä siihen ehkä pidemmäksikin aikaa sitten, kun ikkunaremontti on valmis. 



Sisustukseen liittyvät koristeet, somisteet ja kukat ovat olleet iso osa, niin kuin aikaisempina vuosina. Sen verran olen opppinut, että niidenkin kohdalla pätee laatu määrän sijaan. Kodin tyyli pitää olla ajaton ja samalla moderni. Sen täytyy olla hillitty ja vähäeleinen, mutta ei kuitenkaan kylmä, kolkko tai liian tylsä. Äärimmilleen vedetty pelkistys ei ole minun juttuni ja ei se homma oikein toimi niin, että pistää vaan kaikki irralliset kamat laatikkoon piiloon. Ei todellakaan. Teen tätä aina silloin tällöin, kun haluan vaihtelua. Silloin haluan aloittaa kirjaimellisesti tyhjältä pöydältä. Yleensä jos siirrän jotain tavaraa, niin sitten täytyy siirtää toistakin ja se on loputon juttu. Minun sommitelmat siis yleensä syntyy kerralla ja pysyy jonkin aikaa näin.



Sisustuksen päälinjat ovat pysyneet vakiona ja se ei ole mikään yllätys. Teimme kerralla mieleiset valinnat ja se on kannattanut. Kyllä se on tämä piensisustaminen, minkä ympärillä muutosrintama  enimmäkseen pyörii. Tietysti kalusteitakin välillä uusitaan, mutta enimmäkseen pyrin tekemään pitkäaikaisia hankintoja. Sohvan hankinta oli yksi pakollinen juttu, sillä sitä emme ostaneet muuton yhteydessä mitä piti. Värivaihtoehdot eivät silloin olleet mieluiset ja nyt malliston laajentuessa hankinta tuli ajankohtaiseksi. 

Joitain sisustushankintoja ja ratkaisuita olemme siirtäneet, sillä näitä tarvehankintoja tässä talossa riittää. Saimme kuitenkin laitettua sisävarastoon lisää hyllyjä ja tankoja, joten järjestys on nyt parempi. Lisäksi olemme jatkaneet myyntiurakkaa, jossa tuli reilu vuosi sitten ähky vastaan. Tässä on toipuessa mennyt pitkä tovi ja edelleen tuntuu väsyttävältä urakalta aloittaa taas kuvaaminen, hinnoittelu ja ilmoitusten tekeminen. Olemme myyneet pikkuhiljaa tavaraa ja en voi kuin pyöritellä silmiäni että mistä tätä kamaa vielä löytyy? Lastenvaatteiden myynnin olen ratkaissut siten, että vien vaatteet kirpparille ja homma käy aika helposti. Valmiit tarralaput kiinnitetään ja tärkeintä on saada vaatteet eteenpäin kohtuuhintaan.


Oman tyylin suhteen olen hyvin tarkka ja se pätee myös pukeutumisessa. En yleensä koskaan ikinä missään nimessä lähde mihinkään muotivillityksiin mukaan. Edes nuorena en ole luottanut mihinkään muuhun, kuin klassiseen tyyliin. Musiikki on se juttu, missä olen kaikkiruokainen. Se on minulle kuin ilmaa. Elintärkeää. Tyylin suhteen päätin kerrankin elämässä olla rohkea ja niin typerältä kuin se jonkun mielestä saattaa kuulostaa, uskalsin ostaa pienen koristuksen, lemmikin laukkuuni. Mietin alkuun onko se liian tacky, sillä mieheni epäröi minunkin edestä. Se osoittautui kuitenkin hyvin hauskaksi yksityiskohdaksi ja olkoon siinä jonkun aikaa. Naureskelin siskoilleni, että nyt mullakin on oma pieni laukkukoira, lemmikki aina mukana.

Sisustuksen suhteen olen ollut rohkeampi ja juuri sen takia pintamateriaalien valitseminen on iso juttu. Tarvittavien muutosten on oltava helposti toteutettavissa. Olen luonteeltani vähän nirson puoleinen ja keksin usein keinon saada juuri sen mitä haluan. Siksi kannattaa panostaa ainakin vähän suunnitelmallisuuteen ilman että suin päin säntää itse asiaan. Uskokaa, tätäkin kyllä tapahtuu aivan riittävästi. Spontanious on toinen nimeni. Sisustusvuosi on siis opettanut lisää harkitsevuutta ja tarkempaa pohdiskelua. Sitähän olen jo jonkin verran tehnyt, mutta aina on jotain kehitettävää.

Kokonaisuudessaan vuosi oli antoisa ja hedelmällinen. Sain kotoisuutta lisättyä kohtuullisin menoin ja pääsin yhä useammasta turhasta tavarasta eroon. Toteutin pitkäaikaisia sisustusunelmia, kuten Kartellin tuolin hankinnan ja kynttilähaaveita. Katsastin myös aikaisempin vuosien haavelistoja ja löysin sieltä monta tuttua juttua. Osa toteutunut, osasta edelleen haaveilen. Ei haukata liikaa kerralla, hyvää voi odottaa. Kaiken kaikkiaan mahtava vuosi!






2 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää ja mukavia pohdintoja. Allekirjoitan täysin tuon, että kannattaa hankkia se alkuperäinen haave kuin korvata edullisemmilla vaihtoehdoilla. Mieluummin hiukan odottaa ja säästää kuin hankkii väliaikaista.

    Onnea uuteen vuoteen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni! Onnellista vuotta 2017 sinullekin! <3

      Poista

Kiitos, kun jätit viestin!