14.12.2015

Kohti joulua







Istuin viikonloppuna tyttäreni balettiopiston näytöksessä. Oppilaat olivat valmistautuneet huolella esityksiin ja jännitimme itsekin yleisössä pienokaisemme esitystä. Tyttäremme on oikea konkari jo lavalla, vaikka jännitystä oli ilmassa kotona edellisenä iltana. Olemme jo peräti neljänä vuotena olleet katsomassa kauden päättäjäisiä ja nauttineet toinen toistaan upeimmista esityksistä. Äitinä en voi kuin huokailla lasten kasvua ja kokea tunteiden kirjoa yhä uudelleen ja uudelleen. Ensimmäisinä kertoina itkin siitä ylpeydestä, että tyttäreni on rohkea ja uskaltaa tanssia suuren yleisön edessä. Salissahan on varmaan muutama sata katsojaa ja ei ole pienelle helppoa astua pimeään saliin kohdevalojen eteen. Tänä vuonna nuorimmaisemme puhkui intoa täynnä ja kysyi miksei hänen ryhmänsä pääse lavalle. Toinen innokas tanssija ei meinannut pysyä penkissään!

Joulun aikaan kuuluu lasten juhlat päiväkodeissa, kerhoissa, harrastuksissa ja tuttavapiireissä. Pikkujoulut ja erilaiset ajanvietot tuovat itsellekin joulun tunnun. Lasten somat esitykset ja lähestyvä koulun joulujuhla tuo nostalgisen fiiliksen - ei siitä nyt niin kovin pitkä aika ole kuin itse olen ollut koululainen. Vai onko? Äitiys tuo monenlaista sisältöä elämään ja valehtilisin, jos väittäisin sen olevan aina hauskaa ja onnea täynnä. Joulunaika on kuitenkin se huipennus vuodesta, kun pysähdymme viettämään aikaa yhdessä perheenä. Toivon, että jokainen voisi viettää joulua itselle parhaalla tavalla. Tänä vuonna joulumme on hieman erilainen kuin vuosi sitten. Ensimmäinen joulu uudessa kodissa ja toivon mukaan saamme viettää sen rauhallisissa merkeissä. Vuosi takaperin muutimme heti pyhien perään ja ajasta jäi hiukan väsyneet muistot. Tuntuu, kuin joulua ei olisi ollutkaan tai se olisi hyvin kaukainen muisto. Tänä vuonna panostamme edellisvuotta enemmän ja annamme ajan viedä. En halua suunnitella liikaa, mutta menun päätän etukäteen, jotta vältymme turhalta ruokailustressiltä ja sapuskat on mietitty valmiiksi. Mikään ei ole kurjempaa, kuin kävellä ympäri keittiötä ja miettiä mistä sitä tekisi ruokaa. 

Lahjahankinnat on pääosin tehty, mutta viimeisiä hankintoja on tarkoitus tehdä vielä tällä viikolla. Lapset jäävät loppuviikosta joululomalle ja tahdon sitä ennen hoitaa paketoinnin alta. Olen lahja-asiassa tänä vuonna aikataulussa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Useana vuonna paketit on hoidettu aattoyönä ja myöhään siinä on mennyt. Alan siis oppia viimein!

Arkiviikko alkaa siis jouluvalmisteluiden merkeissä. Kotitoimisto aukeutui jo aikaisin ja päivän hommat ovatkin hyvällä mallilla! Iltapäivällä on varmaan pipareiden leivontaa tiedossa. Joulun herkkuja varten tein upean löydön, katsotaan jos ehtisin postailemaan pienestä koristeluvinkistä. Riemukasta ja ahkeraa viikkoa!

1 kommentti:

  1. Ihanan tunnelmallinen tuo alin kuva <3

    Mä kans näin mun minin ensimmäisen tanssiesityksen ja voi että hän oli niin reipas <3 <3 Mun pieni rakas!

    VastaaPoista

Kiitos, kun jätit viestin!