26.11.2013

Jotain uutta


Meillä on jotain uutta, arvaatko mitä?!
Aivan, uusi matto. Talvea kohden halusin jotain vaaleampaa olohuoneeseen ja toistaiseksi musta-valkoisuus on valloillaan tyttöjen huoneessa. Sieltä on muuten tulossa vielä postaus, sillä  huone on kokenut oikean muutoksen kun kalusteetkin ovat vaihtaneet paikkaa. Samalla meni seinäpinnatkin uusiksi, kun kaapin takaa paljastui vanhat seinäkoukkujen paikkaukset. Pientä pintaremonttia siis puuhasteltu.

Mattoon palatakseni tässä viehätti tuo kuvio, mikä toistuu myös sohvatyynyssä. Mies tykkäsi, että on hiukan karhean tuntuinen, mutta loppujen lopuksi se ei ollutkaan yhtään paha jalkapohjaa vasten. Valittiin myös pienempi koko matosta ja nyt tuntuu olevan aivan eri tavalla tilan tuntua. Aika harmaavoittoinen olohuone nyt, valkoisella ja mustalla täydennettynä. Omaan silmään juuri täydellinen ja oikeanlainen tunnelma.







Siellä pilkottaa myös meidän pikkukuusi. Symppis-sellainen. Varmaan moni jo kauhistelee, kuinka aikaisessa liikkeellä, mutta muuta jouluista meillä ei sitten olekaan. Vietämme tänävuonna joulua muualla, eikä oikein ole jouluinto ehtinyt vielä tarttua. Mistähän sitä löytäisi? Pallotkin korjasin sivuun vielä hetkeksi, kohta on taas niiden aika. Meille tulee tänä vuonna vähän koristeita muutenkin, kun minimaalisempi linja jatkuu. Vaikka kaikesta turhasta tahtoo eroon, niin jotain pientä tekee mieli laittaa. Niinpä olen suunnitellut jo vähän etukäteen, että hankintoja ei tänä vuonna tehdä - ainakaan mitään suurempaa. Joulukoristeita (ja valoja) löytyy omasta takaa niin paljon, että taitaa sisustushankinant rajoittua joulun osalta nyt ehkäpä kynttelikköön tai johonkin valaisimeen? Iittalan Lantern houkuttaisi, mutta tässä kodissa sillä ei valitettavasti ole paikkaa. Ihan pian eletäänkin jo joulukuuta, arvatkaa mitä kivaa blogissa on silloin luvassa...?

Ja jokohan tänne eteläänkin saataisiin kohta lunta, niin pääsisi ehkä hiukan joulua odottavaan fiilikseen?!


23.11.2013

Dagens







Vaalea linja jatkuu vaatetuksessa, vaikka suosin paljon mustaa ja tummansinistä. Talvisin kaikki lämpöiset ja pehmoiset materiaalit valtaavat vaatekaapin - ainakin osittain. Vaaleanharmaa villahame on suosikkini, ja se on todella miellyttävän tuntuinen päällä. Valkoinen paita on paras kaveri, jostain syystä vierastan värejä pukeutumisessa.

Kolme alinta kuvaa on mieheni ottamat. Hänen kuvissaan, mitä esittelen täällä blogissa on tietenkin suostumus. Niissä on aina vesileima, josta tunnistaa että kyseessä on hänen ottamat kuvat. Tämäkin postaus tulee ajastettuna, joten palailen teidän kommentteihin myöhemmin!

Hyvää viikonloppua!


21.11.2013

Kotimme

Sain Satulta Satunen -blogista  haasteen kertoa omasta kodista kolmella sanalla. Tämä oli mieluinen tehtävät toteuttaa ja näitä otan jatkossakin ilolla vastaan, vaikka julkaisu voi venähtää yli viikkoonkin. Haasteen tarkoituksena on kertoa omasta kodista kolmella sanalla ja mukaan voi liittää myös kuvia. Tähän kohtaan voisin kertoa teille heti useampiakin kotiamme kuvaavia adjektiiveja, mutta haasteen tarkoitushan on laittaa ajatustyö käyntiin, joten tässäpä teille nyt oman pohdinnan aikaansaannos.



55 neliötä

Meillä on melko pieni kotikolmio, missä ei tunneta hukkaneliöitä. Lähestulkoon jokainen kodissamme käynyt vieras on ihmetellyt neliöiden vähyyttä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa väitteen jopa ihan järkeväksi. Meillä ei ole saunaa, kylpyhuone on minikokoa ja eteinen - no se on olematon, pitkulainen ja päässä oleva aulatila ehkä ainoa kohta mitä voisi kutsua hukkakohdaksi (vaikka sitä se ei toisaalta kuitenkaan ole). Meidän kotia etsittiin aikoinaan vuoden verran. Siitä taitaa nyt olla neljä vuotta. Asuimme tuolloin pätkän vuokralla, kun muutimme kotikaupungistani ja silloisesta ensimmäisestä omistusasunnostani (ikuinen kotipesä) Espooseen. Aika oli raskasta ja kodin laittaminen keskittyi vain sisustamiseen: mitään remonttia ei voinut tehdä. Pitkän etsinnän tuloksena löytyi kuitenkin tämä nykyinen pieni kerrostalokoti, mikä vei sydämen jo heti astuessamme ensimmäistä kertaa sisään. Neliöiden määrä tuntui ennen näyttöä haasteelliselta, ja mies sai minut näyttöön lähestulkoon väkipakolla. Paikanpäällä totuus oli toisenlainen. Huonokuntoinen huoneisto myytiin meille heti ja remonttien tekeminen vaiheittain on tuonut meille lämpöisen kodin. Näiden vuosien aikana perheeseemme on syntynyt yksi prinsessa lisää ja tila on toistaiseksi riittänyt. Neliömäärä alkaa kuitenkin tulla jo vastaan ja koska omat opinnot ovat jo loppusuoralla on edessä uusia tuulia. Mitä ikinä elämässä tapahtuukaan, 55 neliötä on aina sydämessä oikeana kotina.





Skandinaavisuus

Kotimme pääpaino. Tai ainakin pyrkimys. Tyyli, jota olen ihaillut aina. Vuosien karttuessa olen oppinut, että jokaiseen villitykseen ei tarvitse lähteä mukaan. Eräänlaisesta sisustuslehtien haalimisesta ja erilaisten blogien seuraamisesta olen saanut riittävästi visuaalista kokemusta ja mielihyvää, joten houkutusta ostaa kotiin ihanasti aseteltuja (markkinoituja) asioita ei olekaan pakko saada. Olen pitkäaikaisessa projektissani turhasta eroon pian loppusuoralla eli tavaranmäärä kotona jatkaa laskusuhdannetta. Sen sijaan panostamme laatuun ja elämäntilanteeseen sopiviin seikkoihin. Tällä hetkellä (vaikka sisustaminen on ihanaa) suuri osa kuluista kohdistuu lapsiin ja oman työuran jatkamiseen, on oltava kohtuullinen ja järkevä hankinnoissa. Monikäyttöisyys, kierrätettävyys ja kestävyys ovat arvoja, mitä pidän tärkeinä. Uutta ja vanhaa, modernia ja klassikoita, ostettua ja itsetehtyä...väreistä valkoinen, musta, harmaa, maanläheiset sävyt ovat lähellä sydäntä. Luonnonmateriaalit ja ekologisuus, vaikka ihan joka asiassa jälkimmäinen ei toki näy. Molemmat arvot ovat vahvoja peruja lapsuuden kodista. Elämää ja kotia voisi kuvailla siis eräänlaiseksi sekoitukseksi kaikkea edellä mainittua. Ekokotia meillä ei toistaiseksi ole, vaikka se sattuu olemaan meidän molempien tulevaisuuden haave.




Yksityiskohdat

Pienet asiat ratkaisevat. Olen ollut jo nuoresta lähtien tarkka yksityiskohdista ja aivan läheisimmät tuntevatkin käsitteen päiväpeitto, mikä on aina aseteltu e r i t t ä i n tarkasti (tätä ei voi korostaa tarpeeksi) juuri niinkuin pitää. Tällaisia yksityiskohtia löytyy meiltä enemmänkin ja osa vaihtaa teemaa säännöllisesti ja osa on sellaisia juttuja, mitkä pysyvät vuodesta toiseen samana. Toinen tällainen esimerkki on tuoreet leikkokukat. Olen ostanut niitä kotiini siitä saakka, kun täytin 20 vuotta ja tiedän, joku laskee jo euroja, mutta nämä ovat minulle erittäin tärkeä asia. Kauniisti asetellut kukat ja väreillä leikittely toisinaan on tärkeä piristys arjessa. Vaihtuvat sesongit vaikuttavat kukkahankintoihin, mutta toisaalta sehän ei haittaa? Ruusuja on aina saatavilla, jos alkaa kyllästyttää.








Pintaraapaisu kodistamme paisui jälleen kerran pidemmäksi viestiksi, mitä ajattelin. Huomasin, että osa kuvista on taas latautunut tänne rakeisena, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä toisin? Osa otoksista taas on aivan eri laatuluokkaa. Missähän vika voisi olla?




Matkakartta

  Sain vähän aikaa sitten ihastuttavalta Hannalta PowderRoom - blogista haasteen kertoa teille omat rastini eli missä päin maailmaa on tullut reissattua. Haaste on alun alkujaan lähtenyt liikkeellä Casa Volmarista. Linkin takaa paljastuu tutustumisen arvoinen blogi, kannattaa käydä kurkkaamassa.

Terveiset vielä Hannalle, tämä oli oikein ilahduttava osoitus ja palautti mieleeni monen monta mukavaa reissua ja elämystä. Kiitos Hanna!

Tässä vielä säännöt:

1. Näytä matkakartan (Travbuddy tai vastaava) avulla missä maissa on käynyt ja paljonko se on prosentteina.
2. Kerro, mielellään perusteluineen, mikä tai mitkä vierailemistasi maista ovat olleet suosikkejasi.
3. Paljasta vielä se maa (tai kaupunki), johon et ole vielä päässyt matkustamaan, mutta johon pääsystä haaveilet.
4. Kiitä sitä bloggaaja, jolta olet haasteen saanut ja vinkkaa myös Casa Volmariin omasta matkakartastasi, jotta voin käydä siihen tutustumassa. http://casavolmari.blogspot.fi/
5. Haasta mukaan 3-5 bloggaajaa.

Varoitus: saattaa aiheuttaa matkakuumetta!


Kurkataanpa nyt sitten minun karttaani. Euroopan tuntumaan on asettunut reissut ja muutamia poikkeuksia toki on. Niin sanotut itä ja länsi on vielä täysin kokematta.
Oman karttasi voit käydä tekemässä täällä (Travel Buddy).


Monissa paikoissa on tullut käytyä ja siitä voi päätellä, että nautin paljon matkustamisesta. Lasten kanssa se on ollut vähäisempää, mutta sitäkin hauskempaa. On hienoa, että on voinut tarjota elämyksiä myös perheen pienille.

Jos yksi suosikki täytyy nostaa esiin, se on ehdottomasti Kreikka ja sen saaristo. Jos haluat rentoutua ja nauttia lomasta upeissa maisemissa, suuntaa Kreikkaan. Kohteita on useita ja nähtävää riittää useampaankin reissuun. Tässä kuvia meidän reilun vuoden takaiselta matkalta:





Vaikka kaikenlaista on nähty ja koettu, tuntuu että sitä useampi kohde ja paikka on vielä kokematta. Ja näitähän haavelistaltani löytyy useampi kappale. Ehdoton ykkönen on jo pitkään ollut New York, mikä on tai olisi suorastaan pakko kokea jossain vaiheessa elämää. Pikkulinnut lauloivat, että sellainen matka saattaisi olla tulossa 5-vuotishääpäivän aikoihin. Mene ja tiedä. Matkaa on pyöritelty mielessä jo niin pitkään, että the lista paikoista, mitkä haluisi Nykissä kokea on jo paisunut niin suureksi, että aikaa olisi varattava vähintään kuukausi. Tämä taitaakin olla eräänlainen ajatusten leikki, mikä ei koskaan samassa mittakaavassa toteudu. Silti New Yorkin matka on aivan mahdollinen, mutta vaatii jonkin verran suunnitelmallisuutta jo matkajärjestelyiden osalta. Eli haaveilu jatkukoon.

Tämä haaste lähteköön näille ihanille bloggareille:

Jenna 


Sateisin terkuin,


20.11.2013

Säärystimet


Prinsessan vanhat tähtisäärystimet ovat olleet kovassa käytössä ja pienemmälle ballerinalle tarvittiin myös omat kappaleet. Niinpä kävin tuumasta toimeen ja loin silmukat, mutta laskin väärin. Loin uudelleen ja laskin väärin. Laskin uudelleen...ja, no jossain vaiheessa ne meni oikein. Siispä työ on vasta alussa, mutta samanlaiset on nyt tulossa pienemmällekin...


Väreiksi valikoitus valkoinen ja vaaleanpunainen. Murun lempivärit.



Näistä langoista olisi tarkoitus  neuloa jotain pukinkonttiin. Netissä on niin paljon kivoja ohjeita, etten vielä tiedä mitä tekisin? Parit sukat on jo neulottu ja ne onkin päässeet jo käyttöön...
Keltainen väri alkaa taas kutsua, kun mennään tammikuuta kohden.

Täällä sairastellaan edelleen, taidan olla jo kolmatta viikkoa kipeä. Huomenna olisi tarkoitus vastailla saamiinii haasteisiin ja ehkä päästä jonkinlaiselle blogikierrokselle?


8.11.2013

Pallot





Täällä sitä ollaan edelleen tukevasti flunssan kourissa, kurkku sen kun käheytyy uudelleen ja nuhakin on mennyt kurjempaan suuntaan. Sain sentään eilen lääkitystä työterveyshuollosta, joten eiköhän se siitä. Vähän kaivelin pallojakin esille. Myin viime syksynä monta joulupakettia ja tulossa niitä on tänäkin vuonna, joten jaetaan hieman joulumieltä jo ennakkoon.

Hyvää viikonloppua kaikille!


6.11.2013

Syksyn kauneutta


Teen tällä hetkellä yhteistyötä erään yrityksen kanssa kouluprojektin tiimoilta ja kaivelin vanhoja kuviani esiin työtä varten. Löysin parin vuoden takaa kuvia eräästä syysretkestämme Nuuksion luonnonpuistoon. Ulkona on nyt hiukan toisenlaista, mutta näistä kuvista sain paljon iloa tänne sairastuvan keskelle.






Täällä parannellaan flunssaa ja pahaksi äitynyttä kurkkukipua, joten palailen muiden aiheiden kanssa sitten kun olen taas voimissani.

Syysterveisin,

Mia