25.10.2013

Hetkiä


Kulunut kuukausi on ollut enemmin kuin raakaa työtä.
Se on ollut selviytymistä ja koettelemus.
Olen miettinyt moneen kertaan, että oikeasta hengitän ja elän.
Tässä ja nyt.


Päivät alkavat jo aikaisin - ja loppuvat myöhään. Paljon myöhempään, kuin viimeiset kaksi vuotta. Tänä syksynä olen saanut kuin iskun kasvoilleni. Lapseni ovat kasvaa pyrähtäneet hurjan harppauksen. Minun pienet prinsessani ovat muuttuneet niin paljon - touhukkaat tyttöset kehittyvät hurjaa tahtia ja ilolla saamme mieheni kanssa seurata tätä elämän ihmettä. Uusia pelejä on opeteltu, numeroita ja kirjaimia. Isosiskon väritys- ja piirustustaidot ovat jo omaa luokkaa (äidi syämessä ainankin).


Miehen kanssa ollaan alettu löytää "oma rytmi" arjen kanssa eli ei olla enää niin poikki joka ilta. Olen jaksanut taas jopa ommella. A:lle ompelin ihanat tähtilakanat (kuva tulossa) ja pikkusiskolle on cupcake-lakanat tulossa. Huone on kokenut muutosta modernimpaan suuntaan - niin haikeeta mutta samalla jännää, uutta. (vaikka mieluiten tytöt ottais molemmat omat huoneet)


Sohva.
Pehmoinen.
Lämmin.
Valkoinen.
My heaven.
Nukahdan joka ilta.





Tähän postaukseen olisi ollut vielä läjäpäin kuvia, mutta niistä sitten toisella kertaa. Ostin nimittäin Iittalan harmaan, ihanan huopakassin mihin laitoin kaikki langat. Se on tosi tilava ja sopii harmaa-valkoiseen olohuoneeseen täydellisesti. Tuo pehmeyttä muuten vähän "viileään" huoneeseen.
On myös illastettu ja nautittu.
Seuraavaksi on kuitenkin luvassa postaus minun lookista, koska uusi taloudellinen tilanne on sallinut jotain hemmottelua myös mamalle.

Mitä kuuluu ruudun sille puolelle?

Syysterkuin

Mia

6.10.2013

Sunnuntain tunnelmia


Viikonloppu on kääntynyt loppuunsa ja huomisaamuna pitäisi taas herätä skarppina töihin. Ihan liian äkkiä meni taas tämäkin vapaarupeama ja haikeana täällä valmistellaan huomista. Oon tehnyt hurjasti koulujuttuja ja on mennyt jotenkin rentoutuminen ja rauhallisuudesta nautiskelu kokonaan ohitse. Tänään paistoi aurinko, kun tultiin ulkoilemasta sisälle ja nyt kun sain koulutyön lähes loppuunsa onkin pimeää ulkona. Nytkö se kaamosmasennus valtaa mielen?


Halusin olohuoneeseen taas todella vaalean ja rauhallisen ilmeen, kun arki muuten on hektistä ja kiireistä. Kotona on hyvä olla rento nurkkaus, missä huolet ja kiire unohtuvat. Viimeaikoina työnkuva on ollut niin täynnä kaikkea, että iltaisin ei oikein mitään jaksa tehdä. Ja se vähä energia suuntautuu täysin lapsiin ja mieheen = perheeseen.



Kaunis ja lämmin syyssää on houkutellut myös ulkoilmaan ja eilen sekä tänään puistoiltiin sekä käytiin pyöräilemässä. Miten paljon pienet oppivatkaan yhden kesän aikana?



Lehtiä kantautui sisälle saakka. Puut ovat nyt kauniin keltaisia. Harmi, että tämä vaihe kestää niin vähän aikaa.


Mies sai korjattua meidän tv-tason kuntoon ja nyt olisi sitten myymisen paikka. Mieleinen taso on jo valittu ja en malttaisi odottaa, että saadaan tämäkin työ tehtyä. Vanhassa ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että parvekkeen ovi ei mahdu avautumaan kunnolla nyt kun meillä on piano kotona. Muuten kaluste sisältää juuri sopivasti säilytystilaa ja on siisti kunnoltaan.


Seuraavaksi vasteilen haasteeseen.
Ihana kiitos myös kommenteistanne, koitan vastailla niihin pian.