27.5.2013

Oliivipuu ja sinkkilyhty


Näin jokunen vuosi sitten sisustuslehdessä terassin, mikä oli katettu "Välimeren" tyyliin. Saviruukkuja, kuumuutta kestäviä pikkupuita ja värikkäitä kukkia. Oli siellä kaikkea muutakin kivaa rekvisiittaa, mutta ne eivät jääneet mieleen. Kuvauspäivä oli ollut aurinkoinen, joten se lämmin etelänmaalainen tuulahdus kävi täällä saakka. Sitä samaa tunnelmaa, hiukan hienostuneena saisi tulla myös meille. Niinpä sitten hankin seuraavana kesänä myös meille oliivipuun, sellaisia tuntui saavan edullisesti monesta paikasta. Vaan eipä ollut puun pitäminen helppoa. Ei sitten ollenkaan. Lehdet varisi ja jotain tein selkeästi väärin, vaikka yritin tarjota puulle valoa ja (ilmeisesti väärässä) suhteessa vettäkin. Jossain vaiheessa luovutin ja pistin puun pihalle. Kirjaimellisesti. Jätin sen yksin ja lopulta mies oli vienyt sen pois. Tyhmä puu, ajattelin. Eihän se puun vika ollut, vaikka se siltä vähän tuntui. Taitamaton itse olen, ja ajattelin tällä kertaa antaa itselleni toisen mahdollisuuden. Toivottavasti tällä kertaa kasvi kestää paremmin.



Oliivipuu on tällä hetkellä sijoitettu paikkaan, missä sen latvukseen paistaa aurinko miltei suoraan. Ruukku ei ole auringonvalossa, sillä parvekkeen seinä antaa hiukan peittoa. En ole uskaltanut kastella, kun en tiedä miten usein vettä pitäisi antaa. Viimeeksi saatoin ehkä antaa liian reilulla kädellä?



Viikonloppuna löytyi myös juuri oikeanlainen sinkkinen lyhty parvekkeelle. Olen koittanut jo pitkän etsiä vähän suurempaa lyhtyä, mikä olisi kuitenkin kohtuuhintainen. Pieniä lyhtyjä tuntuu olevan pilvin pimein, mutta vähän suurempaa onkin saanut haeskella. Nyt pitäisi sitten löytää vielä sopivan "suuri" kynttilä lyhtyyn, sillä näitäpä en ole enää nähnytkään vähään aikaan ruokakaupassa.


Seuraavaksi siirrytään parvekkeen "maalaustöiden" pariin. Tulevana viikonloppuna on juhlia tiedossa, joten saa nähdä miten pitkälle menee taas, että saadaan valmista. Onneksi pinta-alaa ei ole kuitenkaan ihan hirveän paljon, niin työ käy melko sutjakasti, kun vauhtiin pääsee.


Aurinkoa Sinun viikkoosi!


26.5.2013

Viikonlopun vietossa


 Ihana, lämmin kesäviikonloppu on hellinyt taas ainakin eteläisessä Suomessa. Hiukan pilvinen sää, kun tuuli viilentää ilmaa kuuluu ykkössuosikkeihini. Leuto ilma ja linnunlaulu. Lapset nauttivat innoissaan ulkoleikeistä ja kun ikää on tullut lisää, niin he osaavatkin leikkiä sulassa sovussa, vaikka ei koko ajan vieressä olisi. Pihalla kuuluu nauru ja tuulen vihellys. Nautimme parhaillaan brunssia pitkän kaavan mukaan. Tällä kertaa päätin hemmotella meitä ja ostin Stockmannilta kinuskikastiketta ja kotimaisia mansikoita. Aivan mainio herkku syntyy, kun vastapaistetun vohvelin päälle laittaa kinuskia, tuoreita mansikoita, vanillavaahtoa tai vaniljajäätelöä.





Sain mieheltä pari pientä hemmottelulahjaa: 2 kpl tuikkuja ja RM lasipullon. Meillä olikin jo tällainen pullo aikaisemmin, mutta mies oli rikkonut sen vahingossa ja ihanastipa yllätti minut ostamalla uuden tilalle.




Perjantaina siivosin oikein urakalla, vaikka energiatasot on vielä aika lopussa. Tämä kevät on ollut todella rankka ja talven sairastelut ilmeisesti ovat pahentaneet omaa terveydentilaa tai heikentäneet sitä. Nyt onkin siis hyvä hiukan levähtää ja nauttia siististä kodista, ennen kuin alkaa pikkusiskon synttärivalmistelut ja juhlamekkojen ompelu.
















Parvekkeelle tuli ostettua oliivipuu ja jotain muutakin. Postailen niistä teille huomenna lisää, partsilla alkaakin näyttää jo aikas kivalle!


Have a nice sunday!


24.5.2013

Lasten piirustusnurkkaus


 Perjantain kunniaksi ajattelin tuoda tänne nyt (jo hiukan vanhoja) kuvia prinsessojen piirustusnurkkauksesta, minkä väkipakolla mahdutin tänne. Meillä oli ennen hiukan suurempi piirustuspöytä, mikä jouduttiin raijaamaan pois kun pikkusisko "muutti" tähän huoneeseen ja huonejärjestystä piti vaihtaataa useamman kerran. Pöytä ei silloin mahtunut millään kuvioon ja ihan hirveä homma oli muutenkin saada kaikki tänne sopimaan, joten jostain luovuttiin. Nyt sitten päätettiin luopua leikkikeittiöstä, vaikka puuruuat saikin vielä jäädä ikkunalaudalle. Leipomisen rinnalle on kiva kattaa kahvit, eikä tytöt yhtään pahastuneet tätä järjestystä. Josko nyt sitten mentäisiin näin?


Tässä on nyt tällä hetkellä vain yksi tuoli, kun en yhtään tajunnut ostaa toista tuolia. Jotenkin se ei tullut mieleen, kun kotona oli jo yksi valmiina, niin keskityin tuohon pöytään... onneksi näitä pikkujakkaroita meiltä löytyy, keltainen onkin ollut kovassa käytössä.



Olin alunperin ajatellut tähän pientä pulpettia, siis pöydäksi. Sopivaa ei ole tullut vastaan ja kaikki käytetyt ovat olleet niin suuria, ettei meille millään tähän mahtuisi. Ikean edullinen versio oli kyllä omissa näpeissä niin kömpelö, että se jäi vain haaveeksi. Siispä ostettiin valkoinen pöytä ja siihen päälle saakin nätisti tyttöjen pieniä tavaroita. Kynäpurkki on vanha, se on löytö eräästä jo lopettaneesta pienestä putiikista Lappeenrannasta.


Numeropalikat on messulöytö lapsimessuilta ja näillä on kiva opetella laskemaan. Numerot näkyvät nyt hiukan huonosti, mutta näissä on 1-3 numerot. Tämä on erityisesti pikkusiskon mieleen, joka on vielä 2-vuotias. 



Tällainen puuhailunurkkaus siis meillä. Tuohon tulee vielä syksyllä/talvella joku pieni pöytävalo, täällä on aivan ihania juttuja, mitä tekisi mieli hankkia.

Ja mitä parvekkeen laittoon tulee, niin on tällä hetkellä työt seis. Oma siitepölyallergia on äitynyt niin pahaksi, että sisätilat kutsuvat vielä toistaiseksi. Toivonmukaan uudet lääkkeet alkavat pian purra ja täälläkin päästäisiin nauttimaan ulkoilmasta enemmin. Ja hei, eteisen juttu on jäänyt kokonaan unholaan, koitanpa pian päästä senkin "kimppuun".






20.5.2013

Aamu keittiössä


En ole aamuvirkku, enkä koskaan nouse virkeänä ylös. Nukuttaa ja tekisi mieli kääriytyä valkeaan, muhkeaan peittoon. Ei vielä voi olla aamu? En taida lukeutua aamuihmiseksi näillä normein, vaikka pidänkin aamuista ja etenkin niistä kiireettömistä kotiaamuista.


Äitienpäivän ruusuista on enää rippeet jäljellä, nipin napin. Nyt se ihastuttaa ruokailujoita pienessä Ikean maljakossa. Sellaisessa, minkä onnistuin ostamaan itselleni Ikeasta 2008 ennen kuin ne loppuivat. Siis pieni koko. Tämä on ollut kadoksissa parvekkeen uumenissa ja ihanaa, että löysin sen. Tähän hätään ei ole parempaa kuvaa (kirkas pieni maljakko).


A:n murolkulho. Ajatelkaan, että tällaisiakin tehdään! Kannellinen Late, mikä olikaan oikea nimi? Tästä tuli hirmu rakas, kun satuttin löytämään sopivia riisimuroja juuri samoihin aikoihin kaupasta, kun tämä murokulho paljastui mäkkärin leluyllätyksistä. Ilme muistuttaa ihme kyllä hiukan minua joinain aamuina...


Isäni hemmotteli meitä perjantaina, silä vietimme koko päivän yhdessä hyvin pitkästä aikaa. Poikkesimme Ikeassa ja sain aamiasmukit itselleni. Valitsin 3 sinistä ja 3 hiekan väristä - näitä olen ihastellut pitkään suloisten sävyjen takia, eikä ole muotoilukaan paha. Päinvastoin. Tykkään.



Sain myös leivonta-alustan, mikä tuleekin todella tarpeeseen. Pian on taas juhlia ja nyt on (toivottavasti) riittävän iso alusta kaulimiseen ja koristeiden tekemiseen. Tytöillekin löytyi sieltä vaikka mitä, niistä sitten lisää myöhemmin.






Tämä postaus olisi hyvin voinut olla otsikoltaan vaikka "sinistä keittiöön". Keittiön väripilkut on nyt vaaleansinisen valloittamat.


Sentään muutakin väriä löytyy, sillä pikkusisko istuu vielä Tripp Trapissa, missä on nämä hauskat pehmusteet. Tämä on ollut tosi käytännöllinen ja pehmusteet ovat kestäneet hyvin pesuakin. Edelleen todella siistit.


Minun aamuni jatkuu nyt kynsihuoltoon, sillä päivän kouluhommat on aika pitkälle jo pulkassa. Tällä viikolla on myös muuta kaunistautumista luvassa, sillä varasin ajan hiusten leikkuuseen ja väriin. Samalla ajattelin laitattaa myös kulmat. Mitähän tuleman pitää...?